Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Myrskyklaani | Jokiklaani | Tuuliklaani | Varjoklaani | Taivasklaani | 
Kuolonklaani 
​ | Kuohuvan Veden Heimo | Erakot&kotikisut  | Tähtiklaani | Pimeyden metsä 

Varjoklaanin tarinat

Hei, muutama asia vielä!

   Kirjoitathan vuorosanat eri riveille. Tämä tuo tarinaan selkeyttä ja pituutta, joten se on helpompi lukea ja arvioida.

Siis:

”Huomenta”, tervehdin. Ystäväni siirsi katseensa minuun.
”Huomenta. Kaunis sää tänään, eikö totta?” ystäväni vastasi.
Jos puhevuoro päättyisi pisteeseen, se ei pääty pisteeseen, vaan pilkkuun. Pilkku tulee viimeisimmän lainausmerkin jälkeen, ja seuraava sana alkaa pienellä, ellei kyseessä ole erisnimi.
Jos puhevuoro päättyy huuto- tai kysymysmerkkiin, laitat sen ihan tavallisesti lainausmerkkien sisään. Viimeistä lainausmerkkiä seuraava sana alkaa pienellä, ellei kyseessä ole erisnimi.

   Tee selkeä ero ajatusten ja vuorosanojen välillä. Kirjoita vuorosanat lainausmerkein (”) ja ajatukset joko tähdillä aka asteriskilla (*) tai yhdellä lainausmerkillä (’). Asia on omasi, mutta tarinan selkeyden vuoksi älä käytä samoja merkkejä puhumisessa ja ajatuksissa.
   Kirjoita tarinat menneessä aikamuodossa(kävelin, ei kävelen, jne) ja yksikön ensimmäisessä persoonassa, eli minä-muodossa kissasi näkökulmasta.

   Autohittaaminen, eli toisen kirjoittajan hahmon käyttäminen vakavammin on ankarasti kielletty ja aiheuttaa sinulle varoituksen. Mikä on vakavaa ja mikä sallittua? Luonteen rajoissa voit käyttää kissaa sivuhahmona, oppilastoverina, tuoresaaliskasalla kohtaamisessa, kissasi haavoittuessa parantajan pesässä tai muuten vain taustalla. Vakavaa autohittaamista on hahmon satuttaminen, tappaminen, kumppanuus ja pennut ilman toisen lupaa. Suurempia rooleja varten ovat NPC-hahmot. Kumppaniton NPC voi olla kissasi kumppani(tosin tähän täytyy ensin saada ylläpidolta lupa, sitä voit kysyä Muuta-kohdassa sille tarkoitetussa osiossa) ja heille voi tulla tarinoissasi pieniä vammoja(rampauttaminen kielletty). Jos tahdot tappaa NPC-hahmon tarinassasi, kysy lupaa vieraskirjassa.
   Kissasi ei voi olla voittamaton. Taisteluissa kissasi ei voi aina voittaa, eikä selvitä vammoitta. Pieniä haavoja taisteluissa tulee aina, ellei kissa piiloudu pesään kenenkään huomaamatta. Saalistamisessa kissasi ei aina saa saalista kiinni, muistakaa tämä.

   Kuunpisara on tarinaroolipeli, ja useimmat kirjoittajamme pitävät yhdessä kirjoittamisesta. Jos tahdot kirjoittaa muiden kanssa, voit kahdella vinolla viivalla ilmoittaa, haluatko jonkun jatkavan tarinaasi.

Kuten;
//(kissan nimi, jonka toivot jatkavan tarinaasi)?

Huomioithan, että: Tarinan on oltava yli kymmenen riviä pitkä, tai se poistetaan. Jos joku tarina on alle kymmenen riviä, et huomioi sitä, sillä jos kyseisessä tarinassa esim. joku on kuollut, jatkat tarinaa, niin tällöin sinunkin tarinasi poistetaan, etkä saa siitä korvauksia, oli tarina kuinka pitkä tahansa.

Tänne tulevat ainoastaan tarinat, mitään lyhyitä viestejä tänne ei laiteta, ne menevät Tarinat-osion pääsivulta löytyvään Ilmoitukset-osioon. Jos unohtuu laittaa tarinasta, että haluat jonkun jatkavan, et laita sitä tänne, vaan Ilmoitukset-osioon, jota jokaisen tulee seurata yhtä lailla kuin oman klaanin tarinoita!

   Varjoklaani elää omalla reviirillään vanhassa metsässä, eli siis kolmen muun klaanin kanssa. Vuodenaika on sama kuin pohjoisella pallonpuoliskolla, eli todennäköisesti saat kurkata ulos, niin näet, mikä vuodenaika tarinoissa on. Lisää tietoa vuodenajasta löydät Muuta-osiosta.

Toivottavasti inspiraatiosi ei katoa!

 1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Hunajatassu

20.02.2017 20:22
Lähdin pentutarhasta ja kehräsin tyytyväisenä. Pennut olivat onneksi ymmärtäneet, ettei yrttejä tule pihistää parantajan pesästä. Huokaisin. Kaiken muun lisäksi tulisi kuitenkin hakea kissanminttua. Pentujen rangaistus oli, että he joutuisivat - tai omasta mielestäni pääsisivät- keräämään kissanminttua avukseni. Kuitenkin minun täytyisi kerätä sitä nyt, sillä heistä ei vielä tulisi oppilaita, ja kissanminttua tulisi aina olla saatavilla. Se oli hyvin tärkeää viheryskää sairastaville, eikä ilman sitä selviäisi. Menin parantajan pesään sisään. Näin Kaunokukan ja hämmästyksekseni huomasin, että kissanminttuja oli nyt riittävästi.
"Mistä nuo tulivat?" kysyin parantajalta.
"Hain niitä, niin kuin minun pitikin", Kaunokukka sanoi ja katsoi minuun lievästi hämmentyneenä. Naurahdin kun muistin, ettei Kaunokukka tiennyt mitään äskeisestä välikohtauksesta. Kerroin hänelle pentujen retkestä pesäämme.
"Ja he auttavat ensimmäisenä päivänään keräämään kissanminttua", lopetin. Kaunokukan viikset väpättivät huvittuneesti.
"'Tähtiklaani on raivoissaan.' hyvin keksitty, pakko myöntää", naaras maukui hymyillen. Nyökkäsin hänelle.
"Kuulehan. Tiedät varmasti itsekin olevasi erittäin etevä parantajaoppilas", Kaunokukka maukui myhäillen.
"Mitä tarkoitat?"
"Sitä, että pian saatat hyvinkin saada parantajanimesi", mestarini kehräsi.
"Ihanko totta?" hihkaisin riemuissani. Syöksyin Kaunokukan luo ja painoin kuononi mestarini turkkiin.
"Se on mahtavaa", kehräsin iloisesti. *Pian minusta tulee parantaja.*

Nimi: Tihkupentu

20.02.2017 17:17
"Anteeksi", Tihkupentu maukui hiljaisella äänensävyllä. Tiesin silti, ettei tuo tarkoittanut sitä. Olin oppinut, että kun Tihkupentu puhui hiljaa, tuo ei tarkoittanut sitä, mitä puhui. Hunajatassu kuitenkin nyökkäsi, enkä jaksanut puuttua asiaan.
"Anteeksi", Minttupentu piipitti. Hunajatassu nousi seisomaan.
"Muistakaa sitten, että ensimmäisenä oppilaspäivänänne saatte tulla etsimään kissanminttua", parantajaoppilas maukui. Minttupentu ja Tihkupentu nyökkäsivät. Tihkupentu näytti tympääntyneeltä, tiesin kuinka hän odotti muutenkin oppilaaksi tuloa.
"Näkemiin", Hunajatassu maukui sitten ja pujahti ulos pesästä.
"Näkemiin", mau'uin Kyyhkylennon kanssa samaan aikaan. Sitten käänsin katseeni Tihkupentuun.
"Muista, ettet sitten enää mene syömään luvatta yrttejä", toruin. Tihkupentu näytti kyllästyneeltä, mutta nyökkäsi. Tuo käveli pentutarhan nurkkaan ja meni siihen nukkumaan. Minttupentu oli käpertynyt Kuohupennun viereen nukkumaan. Lähdepentu nukkui Mistelipennun lähellä ja Viherpentu nukkui Kyyhkylennon vieressä. Odotin hetken, kunnes käperryin Lähdepennun viereen nukkumaan.

Nimi: Loistelintu

19.02.2017 21:23
"Sopii", vastasin nielaistuani lihanpalasen alas kurkustani. "Mennään heti, kunhan ollaan saatu syötyä tämä loppuun." Murattilehti nyökkäsi ja repäisi itselleen palasen kanista. Tyttäreni oli kasvanut paljon kuluneiden kuiden aikana. Muistin Murattilehden ja Lehtotassun pentuajan edelleen kuin eilisen. Heistä oli tullut vahvoja naaraita, joista sain olla ylpeä Risasiiven kanssa.
"Ajatella, että sinä ja Lehtotassu saatte pikkuveljiä tai -siskoja", hymähdin hiljaa. Murattilehti vilkaisi minua hymyillen.
"Niin." Syötyämme kanin loppuun poistuimme leiristä ja suuntasimme kohti Ukkospolkua. Kuljimme rinta rinnan.
"Miten sinulla on mennyt?" kysyin rikkoen hiljaisuuden. Murattilehti kääntyi katsomaan minua.
"Ihan hyvin, kiitos", hän vastasi. "Entä sinulla?"
"Hyvin", hymyilin. "Onko sinulla vielä ketään?" Katsoin tytärtäni veikeä pilke silmissäni. Murattilehti tuijotti minua suu auki.
"Eh..."
"Kunhan kiusasin", virnistin leikkisästi ja tönäisin tuota hellästi. "Haluaisitko kokeilla saalistaa tai jotain?" Murattilehti mietti hetken, kunnes vastasi:

//Muratti?

Nimi: Hunajatassu

19.02.2017 12:05
Kuulin Tihkupennun lupaavan, ettei enää ikinä pihistäisi yrttejä. Hämylilja katsoi pentuaan vihaisena.
"No, mitään vakavaa ei kuitenkaan päässyt tapahtumaan", maukaisin. "Kissanmintun yliannoksesta ei tule vakavampaa kuin vatsakipu, joten siitä ei ole vaaraa."
Hämylilja ja Kyyhkylento nyökkäsivät. Tihkupentu ja Minttupentu näyttivät surullisilta. Kosketin heidän päitään hännälläni.
"Ei se niin vakavaa ole. Älkää vain tehkö sitä enää uudestaan."
"Annatko heille jonkun rangaistuksen?" Kyyhkylento kysyi. Nyökkäsin.
"Heti, kun heistä tulee oppilaita, he saavat tulla keräämään kissanminttua mukaani. Uskon, että jo vatsakivussakin on rangaistusta ihan riittävästi."
"Pyytäkäähän anteeksi", Hämylilja kehotti.
Pennut nostivat katseensa minuun. Odotin heidän vastaustaan kiinnostuneena.

//Tihku tai Minttu?

Nimi: Tihkupentu

19.02.2017 11:56
"Ei", mau'uin. En olisi halunnut, että Hunajatassu kertoisi Hämyliljalle ja Kyyhkylennolle. Hunajatassu nyökkäsi.
"Tuletteko mukaani, kun kerron?" tuo kysyi. Vilkaisin Minttupentua. Jos tulisimme mukaan, emo ei ainakaan kehtaisi huutaa kovin minulle. Minttupentu nyökkäsi.
"Voimme me tulla", sanoin. Hunajatassu ei vastannut, vaan lähti tallustelemaan kohti pentutarhaa. Sitten muistin, että emo oli varmasti Häivepennun luona parantajien pesässä. Mutta tuskin hän silti siellä koko päivän olisi. Ehkä Häivepentukin oli jo paremmassa kunnossa. Hunajatassu pujahti pentutarhaan. Oli jo aika myöhä, koska oli jo hämärää. Seurasin Hunajatassua Minttupentu kantereillani. Pentutarhassa muut pennut olivat jo nukkumassa. Erotin pesän nurkalla Hämyliljan ja Kyyhkylennon, jotka rauhoittelivat pentuja.
"Tervehdys, Hunajatassu", Kyyhkylento maukui.
"Olivatko Minttupentu ja Tihkupentu opettelemassa yrttejä?" Hämylilja kysyi kehräten. Hunajatassu pudisti päätään.
"Oikeastaan he söivät yliannostuksen kissanminttua. Jouduin antamaan heille kärsämöä, että he oksensivat kissanmintut ulos", parantajaoppilas maukui. Hämylilja vilkaisi minua. Tuo näytti vihaiselta.
"Toivottavasti annoit heille opetuksen", Kyyhkylento maukui vakavana. Hunajatassu nyökkäsi.
"Tähtiklaani oli vihoissaan", tuo maukui.
"Tihkupentu, lupaatko, ettet enää ikinä mene varastamaan mitään yrttejä?" Hämylilja katsoi minua hieman vihaisesti. En ollut ikinä kuullut Hämyliljan olevan noin vihainen.
"Lupaan", ääneni värisi.

//Kyyhky, Hunaja tai Minttu?

Nimi: Murattilehti

19.02.2017 11:36
Näin emoni Loistelinnun Suurkiven juurella. Joku oli sanonut minulle, että hän odotti pentuja. Tassuttelin emoni luokse. Loistelintu käänsi katseensa minuun.
"Mukava, että saamme klaaniimme lisää pentuja", kehräsin ja nuolaisin emoni päätä. Loistelintu nyökkäsi. En ollut oikein ollut enää tekemisissä emoni kanssa lähiaikoina.
"Haenko meille jotain saalista?" kysyin Loistelinnulta.
"Vaikka", varapäällikkö maukui. Tassuttelin nopeaa tuoresaaliskasalle ja valikoin sielä ison kanin. Siitä riittäisi meille molemmille. Kannoin kanin suurkiven juurelle.
"Kiitos", Loistelintu hymyili. Emoni otti kanista ensimmäisen palan.
"Noh, miltäs tuntuu olla varapäällikkö?" kysyin Loistelinnulta.
"Onhan se mukavaa, vaikkakin aika raskasta", emoni maukui. Nyökkäsin ja haukkasin kanista palan.
"Mennänkö kohta pienelle kävelylle?" kysyin emoltani.

//Loiste? :3

Nimi: Hunajatassu

19.02.2017 11:30
"Onko olonne nyt parempi?" kysyin yökkiviltä pennuilta. Minttupentu ja Tihkupentu nyökkäsivät.
"Hyvä. Mitä opitte?"
"Ei saa syödä yrttejä ilman lupaa", Minttupentu sanoi hiljaa.
"Miksi?" kysäisin.
"Niistä voi tulla vatsa kipeäksi", Tihkupentu vastasi.
"Niin. Jos olisitte syöneet vaikka kuolonmarjoja, olisitte jo Tähtiklaanissa."
Pennut vaihtoivat kauhistuneita katseita.
"Parantajan pesästä - tai mistään muualtakaan- ei saa syödä yrttejä tai kasveja, jos ette tiedä mitä ne tekevät teille. Ja mitä jos joku olisi tarvinnut kipeästi juuri kissanminttua? Hän olisi voinut kuolla! Nyt joudumme lisäksi keräämään kasveja kaiken muun lisäksi. Kissanminttua käytetään viheryskään, ja ilman sitä kissa voi kuolla."
Vilkaisin pentuja jotka näyttivät nyt jo hyvinkin katuvilta.
"Kerron tästä emoillenne. Ja olisiko teillä jotain sanottavaa?" kysyin lempeämmin.

//Tihku tai Minttu?

Nimi: Tihkupentu

19.02.2017 11:14
Katsoin säikähtäneenä Hunajatassua. Pilvi oli juuri leijaillut auringon eteen, joten Tähtiklaani oli varmasti vihoissaan!
"Minä se olin!" huudahdin. Tunsin, kuinka Kuohupentu katsoi minua omahyväisenä. Hunajatassu katsoi taas taivaalle.
"Tähtiklaani antoi sinulle anteeksi, kun kerroit totuuden. Mutta teidän kannattaa nyt tulla pesääni, niin annan teille hieman kärsämöä", parantajaoppilas maukui. Olin huojentunut, että Tähtiklaani oli antanut anteeksi. Hunajatassu lähti tassuttelemaan kohti parantajien pesää. Minttupentu tallusteli viereeni.
"Vatsani on hirvittävän kipeä", naaras vaikeroi. Nuolaisin ystäväni päätä.
"Niin minunkin", mau'uin. Tajusin, etten ikinä ollut kenellekään noin lempeä. Lähdimme seuraamaan Hunajatassua. Nyt mahaani taas alkoi koskemaan entistä enemmän. En enää ikinä söisi kissanminttua! Hunajatassu pujahti pesäänsä, joka sijaitsi kahden kiven välisessä onkalossa. Hän palasi sieltä pian suussaan valkeaa kukkaa. Kasvit olivat jo aika kuihtuneet. Hunajatassu laski yrtit minun ja Minttupennun eteen.
"Syökää ne. Se auttaa teitä oksentamaan kissanmintun ulos", tuo maukui. Minua ei houkuttanut oikein ajatus, että joutuisin oksentamaan, mutta söin silti yrtit. Minttupentu teki samoin. Hunajatassu ohjensti minut ja Minttupennun tarpeidentekopaikalle oksentamaan. Ei mennyt kauaakaan, kun kyökkäsin maahan. Oloni oli nyt paljon parempi. Kohta Minttupentukin oli saanut oksennettua.
"Onko olonne nyt parempi?" Hunajatassu kysyi. Nyökkäsin ja Minttupentu teki samoin.

//Hunaja tai Minttu?

Nimi: Hunajatassu

19.02.2017 10:55
Katsoin pentujen kinastelua huvittuneena. Minttupentu oli jo tunnustanut syöneensä kissanminttua, mutta en uskonut hänen tehneen sitä yksin. Kuohupentu syytti sitkeästi Tihkupentua, mutta Tihkupentu kielsi tehneensä mitään. Sitten sain idean, ehkä vähän häijyn, mutta sen he ansaitsivat.
"Kuulkaas nyt", sanoin rauhallisesti pennuille. "Saan kuitenkin tietää, kuka sen teki, joten voitte yhtä hyvin tunnustaa."
Tihkupentu katsoi hätääntyneenä minuun.
"Miten muka?"
"Kissanmintun yliannostus aiheuttaa vatsakipuja. Mutta", jatkoin salaperäisesti, "Tähtiklaani ilmoittaa minulle kuka sen teki!"
Kaikki pennut säpsähtivät. Kohotin pääni ylös ja katsoin taivaalle.
"Oi Tähtiklaani, kerro minulle, kuka söi yrttivarastojani?"
Pennut tapittivat silmä kovana minua ja tunsin kehrääväni. Teeskentelin olevani kauhuissani ja katsoin pentuihin.
"Tähtiklaani on raivoissaan! Mutta heidän vihaltaan voi välttyä, jos tunnustaa tekonsa!" huusin kuin olisin saanut enteen. Kuin tilauksesta pilvi leijaili auringon eteen luoden maahan varjon.
"Kuka sen teki?" kysyin jälleen. Pentujen silmät olivat suuret kauhusta.

//Pennut? Xdd

Nimi: Kuohupentu

19.02.2017 10:46
Katsoin Minttupentua ihmeissäni. En olisi tullut ajatelleeksikaan, että sisareni tekisi jotain niin typerää. Huomasin, että Minttupentu väläytti Tihkupennulle katseen. Tihkupentu ei liikahtanutkaan. Uskoin silti, että Tihkupentu oli juonessa mukana. Käänsin katseeni Hunajatassuun.
"Ei Minttupentu yksin niitä söisi. Hän varmasti meni Tihkupennun kanssa", mau'uin. Hunajatassu käänsi katseensa Tihkupentuun.
"Söitkö sinäkin niitä?" parantajaoppilas kysyi tuimasti.
"Mitä jos söin?" Tihkupentu virnisti. Hunajatassu huokaisi.
"Sitten saat ensimmäisenä päivänä oppilaana mennä minun ja Kaunokukan kanssa etsimään lisää kissanminttua", tuo maukui. Tihkupentu näytti säikähtäneeltä.
"En minä niitä syönyt!" Hämyliljan pentu huudahti. Vilkaisin Minttupentua. Tuo oli hämmentyneen näköinen.
"Ihanko varmasti?" Hunajatassu kysyi Tihkupennulta. Tihkupentu nyökkäsi. Käänsin katseeni takaisin Minttupentuun.
"Puhuuko Tihkupentu totta?" kysyin sisareltani. Minttupentu käänsi tummansiniset silmänsä minua kohti.
"En voi kertoa", tuo huokaisi. Miksi hän ei voinut!? Oliko Tihkupennun paljastaminen niin hirveä asia!?
"Ei. Tihkupentu valehtelee", sanoin Hunajatassulle. Tihkupentu käänsi sähkönsiniset silmänsä minua kohti. Hän näytti todella vihaiselta.
"Hiljaa, sammakkoaivo!" tuo huusi.

//Hunaja? :D

Nimi: Minttupentu

19.02.2017 10:33
Katsoin Hunajatassua kauhistuneena. Mahassani vellasi. Vilkaisin Tihkupentuun. Tunsin mahassani kipua.
"Au!" naukaisin. Hunajatassu katsoi minuun syyttävästi.
"Sinäkö söit niitä kissanminttuja?" Hunajatassu katsoi minuun.
"E...en", ääneni värisi pelosta. Kuohupentu katsoi minuun kysyvästi. Nuori parantajaoppilas katsoi vuorotellen kaikkiin pentuihin. Katsoin Tihkupentuun, jonka ilme oli yhtä tuskallinen kuin minulla. *Hänenkin mahaansa sattuu!*
"Se olin minä", nau'uin Hunjatassulle.
"Yksinkö?" hän naukui. Katsoin Tihkupentuun.
*En voi paljastaa häntä!* Nyökkäsin Hunajatassulle anteeksi pyytävästi.

//Hunaja? Tihku?

Nimi: Hunajatassu

19.02.2017 09:51
Kaunokukka tutki yrttivarastoja otsa rypyssä. Hän haisteli yhtä tiettyä pinoa pitkään.
"Kissanmintut ovat todella vähissä", hän mutisi. Katsahdin naaraaseen kummastellen. Juurihan niitä oli haettu.
"Hunajatassu! Oletko sinä laittanut johonkin loput kissanmintut?" Kaunokukka huikkasi.
"Miten niin?"
Olin kuulevinani pientä kähinää ja naurua läheisestä pensaasta, mutta varmaan kuvittelin kaiken.
"Niitä ei ole täällä juuri yhtään!" Kaunokukka kertoi. Tassutin yrttien luo. Kissanminttuja oli tosiaan jäljellä vain muutama lehti. Niitä tarvittaisiin lehtikadon aikaan, jos joku sairastuisi viheryskään.
"Täytyy sitten kai hakea lisää", mestarini huokaisi.
"Odota", maukaisin ja hipsin pensaan luo. Työnsin oksat sivuun käpälälläni, mutta en nähnyt mitään. Silti haistoin jotain. Kaksi pentua, mutta sen tarkemmin en erottanut tuoksuja. Maassa näkyi myös kissanmintun lehtiä, tai niiden jäänteitä.
"Käyn kysymässä yhtä juttua."
Juoksin ulos pesästä ja menin suoraan pentutarhalle. Minttupentu, Tihkupentu, Kuohupentu, Lähdepentu ja Viherpentu leikkivät ilosta kiljahdellen. Seisahduin pentujen eteen. He katsoivat minuun ja lopettivat leikkinsä.
"No niin. Kuka teistä söi kissanmintut?" kysyin tuimasti, mutta en voinut olla hymyilemättä, kun näin pentujen kauhistuneet ilmeet.

//Pennut? Ja sori nyt ku tungin tähän mut Hunajal ei oo muuta tekemistä xD

Nimi: Minttupentu

19.02.2017 09:15
"Mikä hänellä on?" Kuohupentu kuiskasi korvaani. Kohautin lapojani ja tassutelin Tihkupennun luokse.
"Mitä sitten tehdään?" nau'uin pennulle. Tihkupentu näytti mietteliäältä ja naukui:
"Jos vaikka leikittäisiin jotain? Vaikka klaania!" Tihkupentu innostui.
"Joo!" kiljaisin. Mistelipentu asteli luoksemme.
"Haluatteko liittyä minun klaaniini?" nuori pentu naukui ylväästi seisoen.
Nyökkäsin.
"Mutta eihän liitytä, tehdään oma!" Tihkupentu naukui haastavasti.
"No jos minun ja Tihkupennun klaanissa on Lähdepentu ja sinun klaanissasi on Viherpentu ja Kuohupentu?" nau'uin.
"Klaani hyökkäykseen!" Tihkupentu kiljaisi ja juoksimme Mistelipennun klaanin kimppuun. *Harmi, että Häivepentu oli parantajalla, hän olisi hyvä lisä klaaniimme!*

//Tihku? Lähde? Viher? Kuohu?

Nimi: Tihkupentu

18.02.2017 17:51
Pureskelin maukasta lehteä suussani. Maku tuntui rauhoittavan hieman kurkkuani.
"Hyvää", Minttupentu maukui pureskellen omaa lehteään. Nyökkäsin. Olin kysymässä, ottettaisiinko lisää, mutta kuulin takanani askelia.
"Piiloon!" sähähdin ja juoksin äkkiä viereiseen paatsamapensaan taakse. Minttupentu oli seurannut minua ja asettui viereeni. Katsoin pensaan oksien välistä, kuka paikalle tuli. Kullanruskea naaras käveli onkalon viereen, josta minä olin nostanut voimakkaantuoksuiset lehdet. Naaras kaivoi onkalosta noita lehtiä.
"Kissanmintut ovat todella vähissä", tuo mutisi itsekseen. Painauduin maata vasten, ettei naaras huomaisi meitä.
"Hunajatassu! Oletko sinä laittanut johonkin loput kissanmintut?!" kullanruskea naaras yhtäkkiä huusi. Kului hetken aikaa, ennen kuin kuului vastaus.
"Miten niin?" En voinut olla nauramatta. Olin käynyt aika monta kertaa syömässä noita lehtiä. Olivatko ne muka noin tärkeitä? Purskahdin melkein nauruun, mutta sain hillittyä itseni. Kullanruskea naaras seisoi siinä vielä hetken, kunnes tassutti johonkin muualle. Mieleni teki lisää lehtiä. Ne maistuivat oikeasti hyvältä.
"Haetaanko lisää?" kysyin Minttupennulta. Yleensä rohkea Minttupentu näytti epäröivältä.
"Meidän ei ehkä saisi olla täällä", naaras maukui. Minttupentu oli oikeassa, mutta mitäpä väliä sillä olisi. Ei kukaan saisi tietää, että olimme täällä.
"No, mennään sitten. Mutta minä ainakin tulen joskus uudestaan", mau'uin ja pujottelin saniaisten välistä aukiolle. Kuulin, kuinka Minttupentu seurasi. Oli jo melkein ilta. Huomasin Lähdepennun, Viherpennun ja Kuohupennun pentutarhan edustalla. Kyyhkylento vahti pentuja pentutarhan vieressä. Minttupentu lähti suoraa päätä sisaruksiensa luo.
"Tuletko sinäkin leikkimään, Tihkupentu?" vaaleanharmaa pilkullinen naaras, Kuohupentu kysyi.
"En!" sihahdin naaraalle. Vihasin Kuohupentua. Tuo oli niin rasittava ja liian kiltti. Ei siis yhtään minuun makuuni. Kuohupentu näytti hieman säikähtäneeltä ja kuiskasi jotain Minttupennulle.

//Minttu? Kuohu ja Tihku alkaa siis vihaa toisiaan xd

Nimi: Loistelintu

18.02.2017 12:44
Kun olin varma siitä, että Häivepentu pärjäisi varmasti, jätin hänet ja Hämyliljan kahden. Tassuttelin aukiolle korvat valppaasti pystyssä. En saanut antaa keskittymiseni herpaantua hetkeksikään. Minun olisi keskusteltava susiongelmasta Vaskitsatähden kanssa. Leirin vartiointia oli tehostettava, ettei tällaista sattuisi enää toista kertaa. Häivepennulla oli ollut tuuria matkassa, mutta aina ei voinut luottaa siihen, että Tähtiklaani suojelisi, olipa tilanne sitten mikä hyvänsä. Tassutin tuoresaaliskasan kautta päällikön pesälle. Nappasin mukaani pulskan myyrän, jonka sitten kiikutin Vaskitsatähdelle.
"Vaskitsatähti", mau'uin astuessani sisään pesään, "minun on puhuttava kanssasi." Päällikkö nosti päätään sammalvuoteeltaan. Hänestä näki, ettei tuo ollut nukkunut muutamaan päivään. Laskin myyrän Vaskitsatähden vuoteen eteen ja otin muutaman askeleen kauemmas. Istahdin alas ja jäin katselemaan kuinka päällikkö nousi istumaan ja suki nopeasti turkkinsa.
"Kas niin. Mistä halusit puhua?" hän kysyi.
"Susista. Olet varmaankin jo kuullut tapahtuneesta?" sanoin hännänpää hermostuneesti vääntyillen. Päällikkö nyökkäsi kehottaen minua samalla jatkamaan.
"Meidän on tehostettava vartiointia. Pari tai kolme soturia leirin sisäänkäynnille luulisi riittävän", sanoin.
"Olen miettinyt samaa, mutta emme myöskään saa uuvuttaa sotureita liikaa. Jos sudet hyökkäävät, tarvitsemme vahvoja ja hyvin nukkuneita sotureita puolustamaan leiriä", Vaskitsatähti maukui synkästi. Nyökkäsin hieman.
"No, jos lupaat järjestää asian kuntoon niin...", aloitin, mutta hiljenin päällikön keskeyttäessä minut:
"Sinuna huolehtisin itsestäsi ja tulevista pennuista." Tuijotin Vaskitsatähteä hämmästyneenä.
"Kuka kertoi sinulle pennuista?" henkäisin.
"Kyllähän sen näkee", hän hyrisi. Vilkaisin käpäliäni nolona, mumisin nopeat hyvästit ja hipsin ulos pesästä. Tunsin kuinka pennut potkivat vatsassani. Ne halusivat ulos.
Tassuttelin Suurkiven juurelle ja lysähdin makuulleni. Suljin silmäni huokaisten.
*Miksi kaiken pitää olla niin vaikeaa?*

//Joku?

Nimi: Lähdepentu

18.02.2017 09:07
Makoilin pentutarhassa veljeni Tihkupennun kanssa. Milloin ihmeessä Häivepentu löytyy? Hänhän voisi paleltua kuoliaaksi. Pian huomasin isäni Tuikesilmän.
"Häivepentu löytyi", hän ilmoitti.
"Mitä? Missä? Milloin?" kysyin.
"Hän löytyi Ukkospolun varrelta paleltuneena. Häntä yritetään lämmittää", isäni selitti. Voi ei. En olisi ikinä voinut uskoa kuinka pahasti asiat voivat olla.
"Onko emo myöski siellä?" kysyin.
"On", Tuikesilmä vastasi.
"Toivottavasti hän selviää", Kyyhkylento totesi.
"Toivotaan niin", isäni vastasi ja kääntyi takaisin lähteäkseen luultavasti emon ja Häivepennun luokse. Pian huomasin Tammikynnen olevan menossa klaaninvanhimpien pesään. Luultavasti hän on menossa Pujosulkaa katsomaan, koska olihan naaras hänen kumppaninsa.
"Milloin meistä tulee oppilaita?" Minttupentu kysyi.
"Parin kuun päästä", Kyyhkylento vastasi oppilailleen.
"Siihenhän on ikuisuus!" Kuohupentu huudahti.
"Älähän nyt. Kyllä sekin aika menee nopeasti", naukaisin yrittäen rauhoitella pentuja.
"Sinähän sen tiedät", Viherpentu sanoi. Huomasin Tihkupennun jo nukahtaneen, joten kuiskasin:
"Ollaan hiljempaa, koska Tihkupentu nukkuu jo."
"Joo. Anteeksi Lähdepentu", Kuohupentu pahoitteli.
"Ei se mitään", vastasin ja kävin makaamaan. Venyttelin ja suljin silmäni.

// Tihku? Kuohu? Viher? Minttu? Kyyhky? //

Nimi: Usva

17.02.2017 21:20
Hunajatassu: 14kp

Loistelintu: 14kp

Tammikynsi: 4kp

Pujosulka: 3kp

Häivepentu: 5kp

Hämylilja: 8kp

Minttupentu: 5kp

Lähdepentu: 2kp

Nimi: Hunajatassu

17.02.2017 16:13
Istuskelin Kaunokukan kanssa yrttien äärellä, kun Loistelintu yhtäkkiä juoksi pesään kantaen pientä myttyä. Katselin myttyä tarkemmin, ja huomasin, että se oli pieni pentu. Häivepentu. Kaunokukka hypähti pystyyn sinä silmänräpäyksenä, kun huomasi heidät. Loistelintu laski pennun maahan.
"Mistä löysitte hänet?" Kaunokukka kysyi tutkien Häivepentua tarkasti. "Hunajatassu, lämmitä häntä!" Aloin nuolla rivakasti pentua. Hänen kehonsa tuntui kylmältä, mutta tunsin hiljaisen tuhinan korvassani.
"Ukkospolun reunalta", Loistelintu kertoi. Kaunokukka nyökkäsi hiljaa. Näin, miten Hämylilja ja Tuikesilmä tulivat pesään. Hämylilja näytti olevan huomesta sekaisin.
"Paraneeko hän?" naaras kysyi hiljaa. Kaunokukka keskittyi yrtteihin, mutta katsahti silti Hämyliljaan.
"Voin antaa hänelle joitain yrttejä, jotka parantavat mahdollisuuksia selvitä. Mutta muu on Tähtiklaanin käsissä."
Halusin auttaa mestariani, joten pyysin Hämyliljaa pitämään pennun lämpimänä.
"Mitä yrttejä annat hänelle?" kysyin Kaunokukalta.
"Annetaan laventelia ja hunajaa, ne auttavat vilustumiseen ja kurkkukipuun, sekä kuumeeseen", parantaja maukui valikoidessaan yrttejä.
"Entä kissanminttua? Viheryskän varalta?" Kaunokukka nyökkäsi. Poimin muutaman lehden ja kuljin mestarini perässä Häivepennun luo.
"Syö nämä. Se auttaa", Kaunokukka maukui lempeästi ojentaen laventelia ja hunajaista sammalta. Ojensin itsekin kissanmintut pennulle, joka söi ne hiljaa.
"Lämmitä häntä", Kaunokukka maukui Hämyliljalle. "Toivotaan että hän selviää."
Istahdin katselemaan hiljaa hengittävää pentua.

//Loiste, Hämy tai Häive?

Nimi: Hämylilja

17.02.2017 14:35
"Hämylilja löysittekö hänet?" Kyyhkylento kysyi. Paras ystäväni seisoi pentutarhan edustalla. Käänsin katseeni kohti Loistelintua, joka kantoi Häivepentua suussaan. Olin niin onnellinen, että huojentunut. Silti olin vihainen Häivepennulle. Hän ei olisi saanut mennä yksin metsään.
"Kyllä. Hän oli ukkospolun reunalla", selitin Kyyhkylennolle.
"Meidän pitää viedä hänet Kaunokukan luo. Hän on melkein paleltunut", Loistelintu maukui. Katsoin huolestuneena Häivepentua.
"Äkkiä", hätäilin. Loistelintu nyökkäsi ja lähti tassuttelemaan kohti parantajien pesään. Jolkotin heidän perässään. Olin todella kiitollinen Loistelinnulle, että tuo oli löytänyt Häivepennun.
"Hämylilja!" kuulin tutun naukaisun. Käänsin katseeni tasaisen harmaan kolliin. Tuikesilmä jolkotti minua kohti.
"Kuulin, mitä on tapahtunut. Onko Häivepentu kunnossa?" kumppanini kysyi huolestuneena. Pudistin päätäni.
"En tiedä. Loistelintu meni viemään Häivepentua Kaunokukan ja Hunajatassun luo", mau'uin. Ääneni värisi hieman. Mitä jos Häivepentu menehtysi? Vilkaisin parantajien pesää. Loistelintu oli jo mennyt sinne. Jolkotin sinne ja kuulin, kuinka Tuikesilmä tuli perässäni. Pesässä Kaunokukka turtki Häivepentua. Hunajatassu lämmitti pentuani pehmein nuolaisuin.

//Häive, Loiste tai Hunaja?

Nimi: Häivepentu

16.02.2017 19:39
Niiskautin nenääni surullisena. *Jäisinkö tänne ikuisiksi ajoiksi?* Pieni nyyhkytys kumpui sisältäni.
Jokin narskui lumessa.
"Emo?" päästin pienen vinkaisun. Jokin nosti minut ilmaan ja rupesi lämmittämään minua.
"Häivepentu on täällä!" vierelläni oleva kissa naukui. *Pääsen emoni luo!* Tunsin lämmön joka oli peräisin virelläni olevasta kissasta.
"Häivepentu?" kuulin emoni naukaisun.
"Emo!" kiljuin onnellisena.
"Lähdetään, ettei hän jäädy", joku naukui. Roikuin kissan suusta ja vaelsimme kohti leiriä, tai no niin uskoisin. Painoin silmäni kiinni, oloni oli tosi väsynyt.
"Minua väsyttää emo", naukaisin ja nukahdin.


Räpäytin silmäni auki roikuin edelleen ilmassa. Työnnyimme läpi sisäänkäynnin ja astuimme aukiolle.
"Hämylilja löysittekö hänet?" kuulin Kyyhkylennon naukaisun.

//Emo?

Nimi: Loistelintu

16.02.2017 17:18
Käännähdin ympäri ja sujahdin ulos pesästä. Katseeni haroi leiriä yrittäen paikantaa joutilaita sotureita mukaan etsintäpartioon. Pian huomasinkin Murattilehden, Lehtotassun ja Risasiiven keskustelemassa tuoresaaliskasan lähistöllä. Kiiruhdin heidän luokseen.
"Hei, Loistelintu! Onneksi olkoon!" Murattilehti kehräsi saapuessani heidän luokseen. Nyökkäsin nopeasti ja aloin sitten selittämään, mitä oli tapahtunut. Perhe näytti järkyttyneeltä ja he olivat valmiita lähtemään etsimään nuorta pentua heti paikalla. Hämylilja saapui luoksemme huolestuneena näköisenä.
"Lähdemmekö heti?" kuningatar kysyi.
"Lähdemme. Seuratkaa minua", vastasin ja lähdin johdattamaan partiota kohti Ukkospolkua, sillä jostainhan meidän oli aloitettava etsintä.

Saavuimme Ukkospolun reunalle. Olimme päättäneet etsiä Häivepentua kahden-kolmen kissan ryhmissä. Minä ja Lehtotassu etsimme Ukkospolun lähettyviltä, Risasiipi, Hämylilja ja Murattilehti etsivät vähän kauempaa. Kuljimme Ukkospolun viertä haistellen samalla ilmaa. Pysähdyin haistaessani kuvottavan suden löyhkän, johon sekoittui veren haju. Pian erotinkin Ukkospolulle liiskaantuneen suden ruumiin. Kylmien väreiden saattelemana tassuttelin raadon luo. Suden kuolemasta ei ollut kauaa, sillä veri oli vielä lämmintä.
"Apua!" Hätkähdin kuullessani heiveröisen vinkaisun. Ääni tuli Ukkospolun toiselta puolelta. Kiiruhdin tumman kivipinnan yli. Pian huomasinkin ketunmitan päässä hankeen uponneen karvamytyn. Jolkutin mytyn luo ja huojennuin tunnistaessani Häivepennun. Käperryin pennun ympärille yrittäen saada tuon lämpimäksi.

//Häive?

Nimi: Lähdepentu

16.02.2017 16:36
Oli kulunut jo muutama päivä Häivepennun katoamisesta. Olin todella huolissani veljestäni. Tihkupentukaan ei halunnut leikkiä kanssani, joten leikin Okaliekin ja Kyyhkylennon pentujen Viherpennun, Kuohupennun ja Minttupennun kanssa. Hämylilja ja Kyyhkylento seurasivat leikkiämme sivulta huvittuneina.
"Missä isä ja Tihkupentu ovat?" kysyin emoltani.
"He ovat kaiketi aukiolla", Hämylilja vastasi.
"Selvä", tuhahdin ja jatkoin leikkimistä Kyyhkylennon pentujen kanssa.
"Minä olen Vaskitsatähti!" Minttupentu huudahti.
"Minä olen Myrskyklaanin soturi!" Kuohupentu naukaisi ja aloimme leikkitappelemaan.
"Varjoklaani hyökkäykseen!" Minttupentu sanoi.

//Minttu? Kuohu? Viher?

Nimi: Tammikynsi

16.02.2017 16:25
"Odotan sinun pentujasi", Pujosulka kuiskasi pehmeästi korvaani. Peruutin äkkinäisesti askeleen taaksepäin ja jäin katsomaan kumppaniani epäilevästi.
"Mi-minun pentujani?" kysyin varmistaakseni, saaden vastaukseksi itsevarman nyökkäyksen.
"Juurikin sinun pentujasi. Kävin juuri Hunajatassun luona ja hän kertoi niin", Pujosulka naukaisi. Tunsin oloni hieman epävarmaksi, mutta en halunnut huolestuttaa häntä. *Minusta tulee nyt isä* henkäisin pääni sisällä. Kuvitelmat omasta perheestä alkoivat tutua jo pian ihanilta.
"Tiedätkös, sinusta tulee maailman parhain emo ja me saamme klaanin kauneimmat pennut", kehräsin ja palasin Pujosulan vierelle.
"Milloin pennut muuten syntyvät? Entä muutatko piankin pentutarhaan?" kysyin.

//Pujo?

Nimi: Minttupentu

16.02.2017 16:19
Hyppäsin sisareni kimppuun.
"Ai ei saa!" Kuohupentu inahti. Hyppäsin tällä kertaa veljeni Viherpennun kimppuun, joka oli juuri avannut silmänsä. Tunsin kuinka veljeni alkoi tapella minua vastaan ja kellahdin kumoon.
"Et voita minua!" Viherpentu miukaisi ylpeästi.
"Katso emo voitin Minttupennun!" Viherpentu ilveili. Käytin tilaisuuttani hyväkseni ja purin pienillä hampaillani Viherpennun mahaa. Hän kellahti maahan ja inahti. *Voitin hänet!* Tassutin Hämyliljan luokse.
"Voiko Tihkupentu tulla leikkimään ulos kanssani?" katsoin nuoreen kuningattareen. Tihkupentu istahti viereeni toiveikkaan näköisesti.
"Tämän kerran, mutta älkä tehkö tyhmyyksiä!" hän naukui leikkisästi. Juoksimme ulos Tihkupennun kanssa.
"Tule, näytän sinulle yhden paikan!" Tihkupentu hihkaisi.
En ollut ennen käynyt ulkona joten annoin Tihkupennun johdattaa minua. Astuimme sisään pesään, joka tuoksui todella erikoiselle.
"Mikä paikka tämä on?" nau'uin innoissani.
"En tiedä tämään nimeä, mutta täällä on herkullisia lehtiä!" Tihkupentu naukui iloisesti. Hän viittoi hännällänsä minua eteenpäib ja nosti pienen lehti kasan onkalosta.
"Tässä maista niitä", kolli naukui.
Haukkasin palasen lehdestä ja maistoin maukkaan maun.

//Tihku? Ne siis söi Kissanminttua... toivottavasti en hitannu liikaa :3

Nimi: Hämylilja

16.02.2017 16:10
Katsoin hämmästyneenä Loistelintua.
"Sepä mukava kuulla", Kyyhkylento maukui. Kuningatar istui vieressäni.
"Onnea!" onnittelin Loistelintua. Loistelintu näytti vähän nolostuvan. Jokin kosketti hännällään etutassuani.
"Emo, saadaanko me leikkikavereita?" tyttäreni kysyi.
"Varmasti", kehräsin ja nuolaisin Lähdepennun päätä. Katselin ympärilleni. Lähdepentu oli istahtanut viereeni, Viherpentu ja Tihkupentu leikkivät jotain ja Kuohupentu ja Minttupentu nukkuivat Kyyhkylennon vierellä. Sitten tajusin, että jokin puuttui, nimittäin Häivepentu. Katselin huolestuneena ympärilleni, jos Häivepentu oli jossain piilossa. Ei näköjään ollut.
"Oletteko nähneet Häivepentua?" kysyin kaikilta. Kyyhkylento ja Loistelintu pudistivat päitään ja pennut katselivat ympärilleen.
"Emme ole", Lähdepentu maukui.
"Hänhän lähti hetki sitten metsään", Tihkupentu virnisti. Metsään?!
"Mikset heti sanonut?!" huudahdin pojalleni. Tihkupentu näytti hieman säikähtävän, mutta ei liikahtanutkaan.
"Häntä pitää mennä heti etsimään", Loistelintu maukui.
"Minäkin tulen", sanoin. Ääneni värisi hieman. Mitä jos susi oli löytänyt tämän ja sitten.. En edes voinut ajatella, että mitä olisi voinut tapahtua. Loistelintu näytti miettivältä.
"Kaipa sitten", naaras maukui.

//Loiste?

©2017 Kuunpisara - suntuubi.com