Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

   

Pääset chattiin tästä!

Muokkaa kissasi tietoja

Onko kissasi tiedoissa muokattavaa? Onko kissasi saanut arpia, onko tuon luonne muuttunut, vai pitääkö jotain muuta muokata? No, sitten olet aivan oikeassa paikassa! Lue alla olevat ohjeet, jonka jälkeen voit alkaa muokkaamaan tietoja kaikessa rauhassa!

Kun muokkaat kissasi tietoja, sinun ei tarvitse lähettää koko hakemusta uudelleen, vaan riittää, että lähetät sen kohdan johon lisäät/josta poista/josta muokkaat jotain. Lähetä se kohta kokonaan, et ainoastaan lähetä yhtä virkettä, jonka haluat lisätä/muokata/poistaa kissasi tiedoista/tietoihin.
Esimerkki siitä, kuinka kissan tietoja muokataan:

//Muokkaan Leijonaloikan Myrskyklaanista tietoja. Lisäsin ulkonäköön Leijonaloikalle arven kaulaan.

Ulkonäkö: (Tähän kissan ulkonäkö johon sitten olet lisännyt sen muokatun jutun. Tätä et sitten liitä siihen, vaan laitat koko ulkonäön tai mitä ikinä muokkaatkaan)

Älä muokkaa täällä kuitenkaan suku&suhteet-kohtaa, koska ylläpito pyrkii tarinoita katsoessaan tai muuten vain lisätä kaikki kissat kissojen sukuun, vaihtaa niiden nimet ja klaanin jos se on tarpeen. Jos kissallesi ei ole lisätty jotain lähisukulaista(pentuja, sisaruksia, pennunpentuja) kolmen viikon kuluttua niiden syntymisestä, voit muokata suku&suhteet-kohtaa.

 1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Lonely Warrior

10.12.2018 16:44
//Muokkaan Kuolonklaanin Jääliljan tietoja

Suku&suhteet:

Kumppani: Kylmähenkäys (Pimeyden metsä)
Adoptiotytär: Pakkastassu (Kuolonklaani)
Emo: Rapapolte(Pimeyden Metsä)
Isä: Veri(Kuolonklaani)
Sisko: Vaaratassu(Pimeyden Metsä)
Veljet: Roihumyrsky(Taivasklaani) ja Varistassu(Pimeyden Metsä)
Siskopuoli: Viiriäistassu(Pimeyden Metsä)
Velipuoli: Virnepentu(Pimeyden Metsä)
Täti: Hiutaleturkki(Tuuliklaani)
Setä: Raepisara(Pimeyden Metsä)
Serkut: Toivokuiske(Tähtiklaani), Säihketassu(Tähtiklaani), Havupentu(Pimeyden Metsä), Kielomyrkky(Tähtiklaani), Lieskasydän (Tuuliklaani), Leutotaival (Tuuliklaani), Räntäruusu Tuuliklaani), Kojoottivirne (Kuolonklaani), Raparuusu (Pimeyden metsä) ja Sysisydän (Kuolonklaani)
Emon isän emo: Varpusulka(Tähtiklaani)
Emon isän isä: Myrkkykatse(Tähtiklaani)
Emon isän emon emo: Lupiinihäntä(Myrskyklaani)
Emon isän emon isä: Ruskaraita(Tähtiklaani)

Nimi: Myrsky

06.12.2018 22:08
//muokkailisin Rosman tietoja hieman

Suku&suhteet:

Kumppani: Kettuaskel (Varjoklaani)
Pojat: Fasaanitassu (Varjoklaani), Haukkatassu (Varjoklaani)
Emo: Liljahenkäys (Kuolonklaani)
Isä: Kylmähenkäys (Pimeyden metsä)
Sisko: Utukyynel (Pimeyden metsä)
Veljet: Korentolento (Pimeyden metsä), Hikkoritassu (kuollut)
Siskopuolet: Pakkastassu (Kuolonklaani), Loistepentu (Varjoklaani)
Velipuolet: Näätäpentu (Varjoklaani), Pyökkipentu (Varjoklaani)
Emon isä: Pisaratähti (Pimeyden metsä)
Emon emo: Kielomyrkky (Tähtiklaani)
Täti: Hiiripisara (Pimeyden metsä)
Eno: Kostohenki (Kuolonklaani)
Tätipuoli: Valhekuiske (Kuolonklaani)
Enopuoli: Totuuspentu (Tähtiklaani)
Serkut: Säröpentu (Pimeyden metsä), Sirpaleviilto (Kuolonklaani), Pirstalehaave (Kuolonklaani), Säpälehammas (Kuolonklaani), Tuskatassu (Kuolonklaani)
Pikkuserkku: Viiltotähti (Kuolonklaani)
Emon emon emo: Kalmalilja (Kuolonklaani)
Emon emon isä: Raetähti (Pimeyden metsä)
Emon isän emo: Sulkatähti (Pimeyden metsä)
Emon isän isä: Viiltotähti (Pimeyden metsä)

Nimi: Tuuli Notes

27.11.2018 09:35
//Rustailin Jokiklaanin Helmiäisvirran menneisyyttä eteenpäin ja muutin tämän Theme Songin.

Menneisyys: Helmiäisvirta syntyi vanhemmilleen lehtikadon loppupuolella, jolloin klaanilla oli rankkaa. Pentue piristi klaania, mutta toisaalta se teki klaanin nälkäisemmäksi. Nimensä Helmiäisvirta sai siitä, että sinä aamuna, kun hän syntyi, oli harvinaisen paljon kastetta, joka teki kaisloista helmeilevät.
Pentuna kissa oli levoton, välillä mietteissään, välillä taas täysillä mukana. Oppilaana hän kuitenkin sai enemmän itseluottamusta. Mestariksi Helmiäisvirta sai Salamasydämen, joka kuitenkin oli sairaana koko naaraan oppilasajan. Tämän takia Helmiäisvirtaa kouluttivat eri soturit. Helmiäisvirta ystävystyi suunnilleen samanikäiseen oppilaaseen Ruskatassuun, joka kuoli jokeen pudotessaan vähän aikaa Helmiäisvirran soturiksi pääsyn jälkeen.
Helmiäisvirrasta ja tämän kumppanista Rämetuskasta tuli sotureita yhtä aikaa. Kului kuita ilman mitään erkoisia tapahtumia. Sitten Helmiäisvirrasta tuli mestari Ilotassulle. Tämä joutui kuitenkin jättämään tehtävänsä kuun kuluttua, sillä sai tietää olevansa tiineenä Rämetuskalle. Helmiäisvirta synnytti kolme pentua metsässä raivoavan myrskyn aikana, Tomupennun, Kielopennun ja Viimapennun. Kielopentu ja Viimapentu olivat heikkoja, ja vielä saman päivän aikana Kielopentu kuoli.
Viimapennusta ja Tomupennusta kasvoi kuitenkin vahvoja ja kaksi päivää sodan julistamisen jälkeen heistä tuli oppilaita. Helmiäisvirta sai jatkaa Ilotassun mestarina, mistä naaras oli hyvin iloinen. Sota kuitenkin varjosti onnea ja Helmiäisvirrasta tuli hieman epäluuloinen. Hän harjoitteli kovasti Ilotassun, Rämetuskan ja tämän oppilaan Pähkinätassun kanssa.

Theme Song: The Score - Legend (https://www.youtube.com/watch?v=V5M2WZiAy6k)

Vastaus:

- Epsuxx, 5.12.2018

Nimi: Tuuli Notes

27.11.2018 08:54
//Muokkaan Kuolonklaanin/Viiltoklaanin/Emonsuulla asuvan kissani Hohdehangen luonnetta sellaiseksi, miksikä se on tarinoiden mukana muuttunut ja jatkan tämän menneisyyttä eteenpäin.

Luonne: Hohdehanki on hyvin manipuloiva kissa ja hän saattaa joskus leikitellä toisten tunteilla ja käyttää toisia hyväkseen. Naaras on viekas ja viisas, mutta käyttää viisauttaan usein muihin kuin hyviin asioihin. Hohdehanki ei tapa ollenkaan mielellään, mutta kiduttaminen taas ei saa aikaan minkäänlaista omatunnon kolkutusta. Käskystä naaras kyllä tappaa, sillä ei nää tappoa silloin omaksi syykseen, vaan tappokäskyn antajan syyksi. Hohdehanki on siivo ja suhteellisen kohtelias naaras jos vain haluaa. Kissa pitää yleensä kaikki muut tunteet paitsi vihan ja ylimielisyyden sisällään ja onkin siinä mestarillisen hyvä. Hohdehanki on hyvä suostuttelemaan kissoja itsensä puolelle ja tekeekin sitä välillä. Hohdehanki päästää joitakin kissoja lähelleen, mutta nauttii siitä, kun saa lopettaa ystävyyssuhteensa yht'äkkiä. Hohdehanki ei ole ollenkaan pisteliäs, sellaiseen hän on turhan viisas. Sen sijaan hän selvittää toisten heikkoja kohtia ja sitten loukkaa heitä niin, että muut eivät tiedä tästä mitään, eikä Hohdehanki joudu vastuuseen teoistaan. Joskus naaras leikkii ystävällistä ihan huvikseen pettää sitten myöhemmin muiden luottamuksen. Hohdehanki pitää suunsa kiinni kaikenlaisista salaisuuksista, varsinkin jos itse hyötyy siitä. Hohdehanki on kuitenkin uskollinen klaanilleen toisin kuin klaanitovereilleen. Päällikölle Hohdehanki on uskollinen, mutta tietää, että ainoa käskynantaja on hän itse. Joskus naaras miettii puolihuolimattomasti synnyinklaaniinsa Tuuliklaaniin palaamista, mutta pudistelee päätänsä murahtaen ennen kuin on päässyt alkuunkaan. Kotikisuja Hohdehanki vihaa ja jos näkee sellaisen, käy säälimättä kimppuun. Kuten arvata saattaa, Hohdehanki uskoo Pimeyden metsään, Tähdettömään maahan. Naaras hyväksyy kuitenkin Tähtiklaanin olemassa olon. Kokoontumisen rauhaa Hohdehanki ei kunnioita, mutta ei kuitenkaan aloita Nelipuulla tappeluita.

Menneisyys: Hohdehanki syntyi aivan hiirenkorvan vaihtuessa viherlehdeksi Tuuliklaaniin emolleen, joka kuoli synnytykseeen ja valkoyskään sekä isälleen, josta naaraalla ei ole mitään tietoa. Jotkut puhuvat Hohdehangen emon olleen ainakin puoliksi kotikisu, mutta Hohdehanki uskoo, että ne ovat vain juoruja. Pentuna Hohdehanki karkaili leiristä ja kerran soturipartio löysi hänet leikkimästä miltei Kuolonklaanin rajalla. Silloin Hohdehanki säikähti sotureiden toruista niin, ettei uskaltanut oppilaana mennä vähään aikaan Kuolonklaanin rajalle. Mestarikseen Hohdehanki sai Havuviiksen. Eräänä päivänä oppilas harhautui Kuolonklaanin rajalle, jossa tapasi likaisenvalkoisen kuolonklaanilaisen, Jääliljan. Jäälilja otti Hohdehangen oppilaakseen ja he tapasivat öisin kohtaamispaikallaan. Jäälilja opetti silloiselle Hohdetassulle taisteluliikkeitä, joissa Hohdehangesta tulikin mestarillinen.
Samana päivänä, kun Viiltotähti aloitti sodan kokoontumisessa, Hohdehangesta tuli soturi. Vastanimetty naaras liittyi Viiltoklaaniin ja muutti Emonsuulle asumaan, sillä Kuolonklaanin ja Varjoklaanin leirit olivat täynnä.

Vastaus:

- Epsuxx, 5.12.2018

Nimi: Felicity

24.11.2018 16:39
// Muokkaan Jokiklaanin Marjakielen luonnetta, ulkonäköä sekä muita tietoja. Luonteeseen lisäsin muutaman kohdan, sillä naaraan luonne on hiukan muuttunut tarinoiden edetessä. Lisään ulkonäköön ja muihin tietoihin sokeutuneen vasemman silmän ja arvet. Olisiko tämä mahdollista saada myös lyhyeeseen kuvaukseen klaanin sivuilla?

Ulkonäkö:
Marjakielessä aivan ensimmäiseksi kiinnittää huomion hänen erikoisen punertavaan nenäänsä. Se on hyvin punertava ja muistuttaa jotakin vadelman ja puolukan välistä väriä. Muutoin naaras on väriltänsä savunharmaa, mutta jaloistansa väri on hiukan tummempi kuin muualla hänen kehossansa. Kuono on kuitenkin vaaleanharmaa, mutta häivyttyy takaisin savunharmaaksi mentäessä pidemmälle naaraan kasvoissa. Viikset Marjakielellä ovat pitkät sekä vaaleanharmaat. Silmät naaraalla ovat suurehkot sekä meripihkan väriset, luoden viatonta vaikutelmaa Marjakielestä. Korvista tunkeutuu sisältä päin vaaleanharmaita karvoja, mutta ne eivät erotu kovinkaan selvästi vaaleanpunaisten korvien sisusten takia. Myös hänen polkuanturansa ovat vaaleanpunaiset, mutta joissakin kohdin niissä on mustia laikkuja. Turkki hänellä on hyvinkin tuuheaa ja tiivistä, mutta ei pitkää. Tiivis karva pitää hyvin poissa veden sekä kylmyyden, mutta menee varsinkin jaloista ja vatsasta todella helposti takkuun. Kynnet naaraan tassuissa ovat myös vaaleanharmaa, ohuet, mutta terävät. Ne ovat kuitenkin myös lyhyet joten joskus naaraan kynnet eivät edes uppoudu kovinkaan syvälle vastustajaan tai riistaan. Rakenteeltaan Marjakieli on hyvin hentorakenteinen sekä hiukan pienempikokoisempi kuin ikäisensä kissat. Jalat ovat kuitenkin hiukan pidemmät, joka tuo korkeutta hänen rakenteeseensa. Häntä naaraalla on melko lyhyt, se yltää noin puoliväliin hänen takajalkojansa. Syytä hännän lyhyyteen ei tiedetä. Marjakielen vasen silmä on sokea ja siksi oikeaa silmää haaleamman värinen. Lisäksi vasemmalla puolella kasvoa kulkee neljä arpea, joista kolme pyyhkäisee naaraan vasemman silmän ylitse.

Luonne:
Marjakieli on luonteeltaan erittäin seikkailunhaluinen ja on erittäin kiinnostunut joen toisella puolella elävästä Myrskyklaanista, koska hänen isänsä on sieltä peräisin. Naarasta kiehtoo aina kaikki, mitä hän ei tiedä. Joskus hän saattaa kysyä jotakin sopimatonta paikassa, jossa sitä ei kuuluisi kysyä. Se taas johtuu Marjakielen omasta itsepäisyydestä. Naaras ei pelkää kysyä yhtäkään omaa kysymystään tai sanoa omaa mielipidettä ääneensä. Toisinaan tämä saa aikaan hankaluuksia Marjakielelle, mutta hän ei sitä ajattele puhuessaan. Hän ei kestä salaisuuksia ympärillänsä. Itse hän kuitenkin osaa pitää salaisuudet todella hyvin itsellänsä. Naaras sanoo myös asiat yleensä melko suoraan eikä yritä kaunistella totuuksia, se on yksi syy mistä hän sai soturinimensä. Naaras on myös hyvinkin rehellinen sekä kohtelias oman klaaninsa kissoille. Vaikka hän osaa joskus olla typeränkin rohkea, hän tietää missä rajat kulkevat. Siltikin naaraalla on hiukan tapana taivuttaa rajoja. Marjakieli pystyy käyttäytymään hyvinkin rennosti itseänsä vanhempien kissojen ympäröimänä eikä pelkää avata suutansa. Naaras uskoo koko sydämestään Tähtiklaaniin sekä oikeuteen, johon kaikilla olisi oikeus. Marjakieli on kuitenkin hiukan epäluuloinen muita kissoja kohtaan ja käyttäytyy uusien kissojen seurassa hiukan viileästi, tunteitaan paljastamatta. Joskus hän saattaa jopa epäillä oman klaaninsa kissojen luotettavuutta. Luottamuksen ansaittua Marjakieli on kuitenkin erittäin uskollinen muita kissoja kohtaan.

Muuta:
Marjakielen lempiriistaa ovat ehdottomasti ahvenet sekä muikut. Naaraan häntä yltää ainoastaan takajalkojen puoleen väliin asti. Häntä on syntymästä asti ollut lyhyempi. Marjakielen vasen silmä on sokea. Kuolonklaanin soturi Kalmalilja sokeutti sen kokoontumisessa, jossa Viiltotähti ilmoitti klaanien välisen sodan alkaneen.

Vastaus:

- Epsuxx, 5.12.2018

Nimi: Epsuxx

08.11.2018 19:18
//Muokkaan Kuolonklaanin Yövarjon tietoja selvemmiks ja pidemmiks ja täydennän kohdat jotka puuttuu

Syntynyt: 25.7.2015

Ulkonäkö:
Yövarjo on pohjaväriltään hyvin tummanruskea kolli, jonka turkin sävy vivahtaa jo lähestulkoon mustaan. Mustanruskean värin rikkovat kastanjan-, punaisen- ja kullanruskea kilpikonnakuvio, joka on kuitenkin pienehköä ja eikä paikoin juurikaan erotu. Hänen etujaloissaan on turkin ainoa valkoinen vivahdus, sillä hänen etujalkojensa varpaat ovat puhtaanvalkoiset. Yövarjon silmät ovat puhtaan taivaansiniset.
Yövarjo ei ole kooltaan kovin suuri, mutta solakasta kehostaan huolimatta hän on suhteellisen lihaksikas. Hänellä on pitkähköt jalat ja häntä, ja puhtaanvalkoiset, pitkät ja kaareutuvat kynnet. Hänen turkkinsa on hyvin ihoamyötäilevää ja sileää, mutta samalla hyvin tiheää.

Luonne:
Yövarjo on suhteellisen ystävällinen ja kohtelias klaanitovereilleen, mutta välittömän kylmä muiden klaanien jäsenille. Hän ei ota mielellään kontaktia muiden klaanien kissoihin, ja viihtyy yllättävän usein yksin. Nuorempana Yövarjo oli hyvinkin sosiaalinen ja huumorintajuinen kissa, mutta nykyään hän on vetäytynyt enemmän hiukan sivustakatsojan rooliin ja keskittynyt perheeseensä. Hän tulee kuitenkin sujuvasti toimeen oman klaaninsa kissojen kanssa.
Yövarjo ei viihdy kovin hyvin määräilyn kohteena, vaan haluaa päättää omat asiansa täysin itse ilman muiden kissojen kahlitsevia mielipiteitä. Hän on aina pitänyt vapaudesta ja on muutaman kerran elämänsä aikana harkinnut erakoksi ryhtymistä, päätyen kuitenkin jäämään klaaniin perheensä takia.
Vaikka Yövarjo on perusluonteeltaan aika ystävällinen, hän omaa kylmemmän ja pimeämmänkin puolensa. Hän on esimerkiksi sujuva ja taitava valehtelija. Hän on sangen ovela ja kykenee ajattelemaan asioita järkevästi, strategisesti ja monelta kantilta. Kollia on vaikea huijata, sillä hän ei luota helposti keneenkään. Yövarjo ei pelkää tappaa tarpeen vaatiessa, vaikkei ehkä olekaan niin kylmäverinen, kuin monet klaanitoverinsa. Hän uskaltaa ottaa riskejä jos on tarpeen, ja uskaltaa sanoa muille mielipiteensä suoraan. Yövarjo saattaa joskus olla välinpitämätön muita kohtaan ollessaan pahalla tuulella, ja silloin hän myös ärhentelee muille herkästi. Hän on muutenkin aika kärsimätön. Hän on asiasta riippuen hyvinkin pitkävihainen ja vaikeasti lepytelävä kissa.

Taidot
Yövarjo on etevä taistelija, joka on erikoistunut kynsiensä käyttämiseen. Hän hallitsee hyvin erilaiset taistelutekniikat ja on siksi ehkä vaikea voitettava. Hän on nopea ja ketterä, joita hän myöskin hyödyntää taistelussaa, samoin kuin erinomaista tasapainoaan.
Vastaavasti voiman käyttäminen ja oman painon hyödyntäminen taisteluissa on kollin heikkous. Yövarjo on aika heikko saalistaja, sillä hänen vaanimistekniikkansa on aika heikolla pohjalla, ja kollin hajuaisti ei ole mitään parhaimpia. Hän on kokonsa ja tasapainoilukykynsä vuoksi hyvä kiipeilemään, mutta hän ei ole nopea tai kestävä juoksija. Hän on hyvä piiloutumaan tumman turkkinsa avulla, mutta yrteistä kollilla ei ole mitään tietämystä. Hän on myös aika heikko aavistamaan vastustajan seuraavia tekoja, ja saattaa keskittyä joskus herkästikin vääriin asioihin taisteluissa, eikä huomaa niin hyvin toisten heikkoja kohtia.

Suku&suhteet:

Kumppani: Tulvasielu(Kuolonklaani)
Tytär: Mutuviiksi(Kuolonklaani)
Poika: Käärmetassu(Kuolonklaani)
Emo: Kyynelputous(Pimeyden Metsä)
Isä: Hiirikynsi(Pimeyden Metsä)
Sisarpuoli: Lily(kuollut)
Velipuolet: Lucky(kuollut) ja Kivipentu(Tähtiklaani)
Emon isä: Ruosterauta(Tähtiklaani)
Emon emo: Kuutähti(Tähtiklaani)
Emon emon isä: Tuhotähti(Pimeyden metsä)
Emon emon emo: Kuusikkohäntä(Tähtiklaani)
Emon emon emon emo: Jokipuro(Tähtiklaani)
Emon emon emon emon isä: Tammitähti(Tähtiklaani)
Emon emon emon emon emo: Lehtipuro(Tähtiklaani)
Isän emo: Tuntematon erakko
Isän isä: Tuntematon erakko
Tädit: Mututassu(Tähtiklaani), Hahtupentu(Tähtiklaani), Punapentu(Tähtiklaani)
Enot: Kaipuupentu(Tähtiklaani), Teräspentu(Tähtiklaani), Raitapentu(Tähtiklaani)
Täti- ja setäpuolet: Neljä tuntematonta kissaa
Emon tädit ja enot: Vaskitsaviima(Varjoklaani), Ahmansilmä, Piikki, Lehtosielu, Paatsamapilvi(Varjoklaani)
Serkut: Yöpimeys(Pimeyden metsä), Aamutassu(Tähtiklaani), Iltatassu(Tähtiklaani), Kuiskevirta(Tähtiklaani), Unikkopentu(Tähtiklaani), Tammipentu(Tähtiklaani), Roihupentu(Tähtiklaani), Kaurispentu(Tähtiklaani), Huurrepentu(Tähtiklaani)

Menneisyys:
Yövarjo on uudelleensyntynyt Yöpimeys. Yöpimeys syntyi Myrskyklaaniin, mutta vaihtoi myöhemmin sodan myötä Kuolonklaaniin pettäen samalla vanhempansa. Yöpimeys kuitenkin kuoli myöhemmin sodassa Tuuliklaania vastaan, ja syntyi uudelleen Yövarjona. Yövarjon vanhemmat ovat Hiirikynsi ja Kyynelputous. Kyynelputous kuitenkin kuoli hiukan ennenaikaiseen ja vaikeaa synnytykseen, ja isä menetti henkensä kaksijalan ja koiran takia. Yövarjon sisaret syntyivät kuolleina, joten hän on pentueensa ainoa pentu. Yövarjolla juuria sekä Varjoklaanissa että Myrskyklaanissa, mutta hän on itse täysin Kuolonklaanilainen. Jonkin aikaa soturina ollessaan Yövarjo tutustui Tulvasieluun, ja myöhemmin otti naaraan kumppanikseen. Heillä on kaksi pentua, Mutuviiksi ja Käärmetassu.

Muuta: Yövarjon isä Hiirikynsi oli Kuolonklaanin varapäällikkö ja Viiltotähden ensimmäinen luottosoturi.

Toiveet: -

Entinen mestari: Suoturkki, Pyökkihäntä
(Tästä en oo ihan varma, mutta molemmat mainittiin Yön tarinoissa joskus vuonna nakki ja muusi, joten sillä varmaan vaihtu mestari.)

Vastaus:

- Epsuxx, 5.12.2018

Nimi: EmppuOmppu

07.11.2018 14:48

//Muokkasin Sumumyrskyn tietoja selvemmäksi. :)

Ulkonäkö: Sumumyrsky omaa leveän, kolmiomaisen pään sekä suuret, pyöreäkärkiset korvat. Hänellä on meripihkanväriset, muodoltaan mantelimaiset silmät, joissa on yleensä kylmä ja tunteeton katse, riippuen tietenkin ihan siitä, kenelle tämä haluaa sen vilauttaa. Kollin vasemman silmänurkan yli kulkee pitkä arpi. Hänellä on suuri, musta nenä sekä pitkät, tuuheat ja likaisenvalkeat viikset. Hänen hampaansa ovat pitkät ja erittäin terävät, joten niitä kannattaa vältellä taistelutantereella, jos se vain suinkin on mahdollista. Sumumyrsky on suurikokoinen soturi, jolla on lyhyt, mutta paksu ja lämmin, hopeanharmaa turkki. Hänen selässään on suuri tummanharmaa laikku, joka varmaan onkin yksi kollin parhaimmista tuntomerkeistä. Suuresta koostaan huolimatta Sumumyrsky on hyvin kevytrakenteinen kissa, mikä oletettavasti johtunee tämän tuuliklaanilaisjuurista. Hänellä on pitkä ja muun kehon karvoitukseen nähden tuuhea häntä. Hän omaa leveät ja lihaksikkaat lavat sekä pitkät ja voimakkaat raajat, jotka on kuin luotu juoksemiseen. Sumumyrskyn kynnet ovat pitkät ja tylpät, joten ne eivät, kuten olettaa saattaa, ole hänen parhain aseensa vihollista vastaan. Kollin polkuanturat ovat nenän tavoin mustat ja kivenkovat.

Luonne: Yleensä Sumumyrsky haluaa antaa itsestään niin tuntemattomille kuin klaanitovereilleenkin hyvin kylmän ja töykeän kuvan, sillä hän viihtyy mieluiten omissa oloissaan, eikä kaipaa ketään ylimääräistä roikkumaan kannoilleen, ellei toisin mainita. Hän pitää muita klaaneja ja niiden jäseniä alemmassa arvossa kuin omaa klaaniaan, ja siksi tällä onkin paha tapa huudella solvauksia rajan ylitse vastapuolen kannattajalle, jos sattuu sellaiseen ohimennen törmäämään. Tämä soturi on juuriaan myöten uskollinen Kuolonklaanille ja sen päällikölle ja voisi parhaimmassa tapauksessa uhrata henkensä huoletta sen vuoksi. Hänen uskonsa Pimeyden metsään on vahva ja horjuttamaton, eikä hän voi sietää Tähtiklaaniin uskovia pehmoja. Sumumyrsky arvostaa kuria ja järjestystä ja on valmis rankaisemaan sääntöjä rikkovaa kissaa pahimmalla mahdollisella tavalla, mikä hänelle suodaan, jotta se uppoaisi toistaitoisen tunarin kalloon, eikä tämä erehtyisi tekemään samaa virhettä toista kertaa. Voisi myös sanoa, että hän on pahimman luokan riitapukari, joka saattaa ärsytettynä heittäytyä hyvin hankalaksi. Useimmiten hän kuitenkin viihtyy omassa rauhassaan, eikä aloita keskustelua itsenäisesti, jos kyseessä sattuu olemaan vähääkään vieraampi tuttava tai klaanitoveri. Hän on myös kovin vallanhimoinen, vaikkei se näykkään hänestä mitenkään sen erityisemmin ulospäin. Sumumyrsky suhtautuu vastakkaisen sukupuolen edustajiin hyvin neutraalisti, eikä tunne minkäänlaista vetoa ainoastaan tiettyä henkilöä kohtaan. Toki on poikkeuksillisiakin tilanteita, jolloin tämä saattaa vaikkapa esimerkiksi kohdata mielestään juuri sen oikean, johon olisi valmis sitoutumaan - tietenkin niillä ehdoilla, että suhteessa klaani ja päällikön henki menisivät kumppanuuden edelle. Vaikka Sumumyrsky ei sitä mielellään ääneen myönnäkkään, hän pitää pennuista - ja paljon. Kolli pyrkii pitämään perheensä ja muut sukulaisensa mahdollisimman liki, sillä hän tietää, että joukkossa on voimaa. Siihen ei kuitenkaan kannata luottaa, että hän on valmis syöksymään jokaisen hädässä olevan perheenjäsenen tai sukulaisensa avuksi, sillä se riippuu yleensä hänen väleistään pelastettavaan kissaan, tai pelkästään siitä, millä tuulella tämä sattuu olemaan kyseisellä hetkellä. Sumumyrskyn huumori on melko synkkää ja kieroutunutta, ja hän osaa olla ärsyttävän sarkastinen - joskus jopa virallisissakin tilaisuuksissa.

Taidot: Sumumyrsky on erittäin taitava taistelija. Hän on myös nopea juoksija, mikä ei toisaalta ole ihmekään, sillä onhan hän syntyperältään tuuliklaanilainen. Kolli omaa hyvin tarkan hajuaistin, jonka myötä tästä sukeutuu myös etevä jäljittäjä. Tarkasta vainustaan huolimatta soturilla on vaikeuksia napata jäljittämänsä riistaeläin kiinni, mistä voikin päätellä, ettei hän ole mikään kummoinen metsästäjä. Suuresta koostaan - ja joskin myös kärsimättömyydestään - johtuen Sumumyrskyn piiloutuminen ja maastoon sulautuminen on kovin heikko esitys. Kollin harmiksi hän sattuu omaamaan heikonpuoleisen yönäkökyvyn, minkä takia hän yleensä pimeällä liikkuessaan onnistuu kolhimaan itsensä johonkin tiellensä sattuvaan esteeseen, kuten esimerkiksi vaikka puuhun. Sumumyrskyn kiipeilytaidot ovat lähes olemattomat, mutta kyllä hän tarpeen vaatiessa onnistuu - tosin kylläkin kovin vaivalloisesti - hilaamaan itsensä puun alimmalle oksalle.

Menneisyys: Sumumyrsky syntyi kuita sitten lehtisateen alkupuolella vanhemmilleen Varpusulalle ja Myrkkykatseelle Tuuliklaaniin kahden veljensä kanssa, jotka tunnettiin silloin Risapentuna ja Viherpentuna. Sumumyrskyn päästyä soturiksi tämä päätyi muuttamaan Kuolonklaaniin koettuaan, ettei sopinut tuuliklaanilaiseksi vanhempiensa tavoin. Hän rakastui Kohmesydän-nimiseen kuolonklaanilaisnaaraaseen ja heistä tuli kumppanit. Pari sai kaksi pentuetta ennen Kohmesydämen äkillistä menehtymistä.

Muuta: Kun Sumumyrsky on stressaantunut tai hermostunut, sen huomaa kollin värähtelevistä korvista.

Theme Song: Ruelle - Bad Dream

Vastaus:

- Epsuxx, 5.12.2018

Nimi: EmppuOmppu

02.11.2018 20:01
//Muokkaan Veijarin ulkonäköön Veijarin kulkukoiran toimesta puolittuneen hännän. Sen voisi myös lisätä lyhyeen ulkonäköön, jos se vain sopii. :D

Veijari on lumenvalkea, keskikokoinen kollikissa. Hänellä on vaaleanpunainen nenä. Viikset ovat pitkät ja maidonvalkeat, mutta ne ovat hieman tummemmat tyvestä. Kollin hampaat ovat lyhyet ja tylpähköt, mutta kyllä niillä silti jälkeä saa aikaan. Hänen karvansa on keskipitkää ja paksua, sekä se hylkii melko hyvin vettä. Ruumiinrakenteeltaan Veijari on hyvin sopusuhtainen. Hänellä on kulkukoiran toimesta puolittunut hännän tynkä. Lavat ovat leveät ja lihaksikkaat. Kollin raajat ovat hieman lyhyen puoleiset, mutta ei se tuon menoa juuri haittaa. Veijarin kynnet ovat pitkät ja terävät, väriltään läpikuultavat.


Vastaus:

- Epsuxx, 5.12.2018

Nimi: Epsuxx

23.10.2018 18:43
//Muokkaisin Tuuliklaanin Yrttikuiskeen menneisyyttä sekä luonnetta + suku&suhteet kohtaa, koska sitä ei ole muokattu ylläpidon toimesta :')

Luonne: Yrttikuiske on luonteeltaan itsevarma ja sisukas naaras. Hänellä on hyvä itseluottamus ja naaras haluaa aina päättää itse omat asiansa ja ei osaa oikein ottaa muiden apua vastaan. Hän ei halua myöntää tarvitsevansa apua ja yrittää aina selvitä yksin, vaikka se olisikin hänelle haitallista joissain tilanteissa. Hän on siis itsenäinen naaras, mutta on onneksi elämänsä aikana oppinut ehkä hiukan paremmin ottamaan apua vastaan.
Yrttikuiske on äkkipikainen, mutta antaa yleensä nopeasti anteeksi. Hän on muutenkin varsin räjähtävä ja temperamenttinen naaras, vaikka soturiksi päästyään hän onkin oppinut hiukan hillitsemään itseään, kunnioittamaan niitä, jotka ansaitsevat kunnioitusta ja pitämään suunsa kiinni tilanteissa, joissa niin on parempi. Hän on aina ollut myöskin aika kärsimätön ja suorasukainen, mutta nämäkin luonteenpiirteet ovat ehkä hiukan tasoittuneet. Hän tajuaa paremmin oman paikkansa ja asemansa ailahtelevien luonteenpiirteiden tasoituttua, ainakin jossakin määrin.
Kun Yrttikuiskeeseen tutustuu kunnolla, hänen aavistuksen liiankin temperamenttinen ja aavistuksen etäinen puolensa häviää, ja hänestä paljastuu ihan mukava ja huumorintajuinen naaras. Hän on myös luotettava, uskollinen klaanilleen ja ymmärtäväinenkin naaras. Yrttikuiske uskoo Tähtiklaaniin.

Menneisyys: Yrttikuiske syntyi emolleen Hunajaviikselle ja isälleen Naaliturkille näiden toisessa pentueessa veljiensä Tulihenkäyksen ja Kultaliekin kanssa. Hänen veljensä pääsivät sisartaan ennen sotureiksi, koska Yrttikuiske satutti tassunsa oppilasaikaan, ja joutui olemaan jonkin aikaa poissa harjoituksista. Yrttikuiskeen mestarit vaihtuivat useasti tämän ollessa oppilas, joten hän on saanut koulutusta monelta eri mestarilta. Ennen hänen pääsyään soturiksi hänen toinen veljensä Kultaliekki kuoli.
Jonkin aikaa soturina ollessaan Yrttikuiske menetti myös isänsä Naalitähden, joka menetti viimeisen henkensä tuntemattoman sairauden vuoksi.

Suku&suhteet:
Emo: Hunajaviiksi(Tuuliklaani)
Isä: Naalitähti(Tähtiklaani)
Siskot: Orkideapolku(Varjoklaani), Narsissiviiksi(Tähtiklaani), Ylväsliekki(Tuuliklaani)
Veljet: Ruokoturkki(Tähtiklaani), Kultaliekki(Tähtiklaani), Tulihenkäys(Tuuliklaani), Urhomieli(Tuuliklaani), Mahtivarjo(Tuuliklaani)
Sisarenpojat: Hukkapentu(Varjoklaani), Turvepentu(Varjoklaani)
Sisarentytär: Pyypentu(Varjoklaani)
Veljentyttäret: Lakkatassu(Tähtiklaani), Herukkatassu(Tuuliklaani), Pihtapentu(Tuuliklaani)
Veljenpojat: Karpalotähti(Tuuliklaani), Juolukkapentu(Tähtiklaani), Setripentu(Tuuliklaani)

Vastaus:

- Epsuxx, 5.12.2018

Nimi: Myrsky

21.10.2018 13:07
//muokkaisin Rosmariiniputouksen ulkkaa, luonnetta ja taitoja

Ulkonäkö: Rosmariiniputous on useiden varjoklaanilaisten rinnalla erittäin pienikokoinen eikä hän nouse aina oppilaitakaan korkeammalle. Hän on myös siro- ja kevytrakenteinen eikä lihaksia ole paljon vartalossa. Ne lihakset, joita naaraalla oikeasti on, sijaitsevat etu- ja takajaloissa, vatsalinjassa ja lavoissa, jotka antavat vartalolle atleettisen rakenteen. Naaraalla on venyvä keskivartalo, joten nopeat liikkeet onnistuvat häneltä helposti ja auttavat myös ketteryydessä huomattavasti. Rosmariiniputouksen karvoitus on todella lyhyttä, silkkisen pehmeää ja ohutta, täten se ei suojaa hyvin kylmyydeltä. Karvat takkuuntuvat helposti, joten naaraan voi useinkin saada kiinni karvojensa sukimisesta, sillä hän tykkää pitää turkkinsa aina mahdollisimman hyvässä kunnossa. Turkki on väritykseltään luonnonvalkoista, mutta selässä on hopeanharmaita ja mustia kilpikonnalaikkuja, jotka alkavat korvien takaa ja jatkuvat hännän alkuun asti. Kilpikonnalaikut ovat hieman naaraan etukäpälää suurempia kooltaan ja hyvin epätasaisia väritykseltään, jotkut mustat laikut kaartuvat tummanharmahtavaan ja hopeanharmaat lumenvalkoiseen. Varjoklaanilaisen etu- ja takajalat ovat ruumiin kokoon verrattuna pitkät, mutta jalkoihin verrattuna käpälät ovat todella pienet. Kynnet ovat pitkät ja terävät, mutta aika suorat muodoltaan. Rosmariiniputouksen oikean etukäpälän polkuanturassa on kummallinen, kyyneltä muistuttava syntymämerkki, joka on mustan värinsä takia helposti huomattava. Naaraan häntä on pitkähkö ja todella tuuhea. Soturilla on suuret, mantelimaiset silmät, jotka ovat väritykseltään meripihkaiset.

Luonne: Rosmariiniputous on todella oma-aloitteinen ja hän osaa tehdä nopeasti päätöksiä ilman muiden apua. Hän ei ole kuitenkaan jääräpäinen apua tarvittaessa ja ottaa ilomielin apua muilta vastaan. Naaras on myös todella seurallinen ja viihtyy paljon paremmin muiden kissojen seurassa kuin yksinään, mutta kun hän tahtoo viettää aikaa yksinään, nauttii hän jokaisesta hetkestä. Soturia parhaiten kuvaileva adjektiivi olisi ystävällinen ja kaikille ystävilleen ja tutuilleen hän suo ainoastaan ystävällisiä lauseita. Mutta kun Rosmariiniputouksen onnistuu suututtamaan tai hän muuttuu omien tekojensa seurauksena vihaiseksi, pimeä verho laskeutuu tämän kissan ylle. Naaras huutaa kurkku suorana loukkauksia toisensa perään ja uhkaa viiltävänsä kissan kurkun auki epäröimättä hetkeäkään. Anteeksipyytämisessä ei tule kestämään kauan, sillä soturi katuu aina tekojaan ja menee heti sovittelemaan välejä. Jos taas yrittää sovitella välejään hänen kanssaan, siinä tulee kestämään kauan. Rosmariiniputous on onneksi pitkäpinnainen ja osaa hallita vihansa taitavasti, mutta terävää kieltään hän ei osaa hallita hyvin. Jonkun ärsyttäessä häntä naaras osaa heittää teräviä ja loukkaavia vastakommentteja. Soturin uskollisuus Varjoklaanille on todella vahva ja hän puolustaa jokaista klaanitoveriaan pelottomasti. Hän kunnioittaa vanhempia sotureita ja vaikkei hän nöyristele nuorempien kissojen edessä, naaraalla on silti kunnioitusta heitä kohtaan. Muiden klaanien seurassa Rosmariiniputous käyttäytyy kohteliaasti ja juttelee heidän kanssaan rauhallisesti. Kumppanina hän on todella suojeleva ja perhe on hänelle kaikki kaikessa. Mestarina naaras on todella rento ja antaa oppilaansa tehdä suuren osan päätöksistä, koska hän uskoo sen olevan hyvää opetusta nuorelle kissalle. Varjoklaanilainen uskoo todella vahvasti Tähtiklaaniin ja uskoo, että Pimeyden metsäkin on olemassa, mutta hän ei pelkää sitä tai siihen uskovia kissoja.

Taidot: Rosmariiniputous on taitava taistelija ja osaa hyödyntää pientä kokoaan ja siroa ruumiinrakennettaan taisteluissa. Hänen kivunsietokykynsä ja kestävyytensä ovat kuitenkin heikot eikä naaras kestä taisteluissa kovin kauan. Maariistan saalistamisessa soturi on luonnonlahjakkuus, mutta vaaniminen ei oikein onnistu. Kiipeilemisessä hän on surkea, mutta piiloutumisessa naaras on taas taistava. Rosmariiniputous on todella nopea juoksija. Mitä tulee aisteihin, näkö- ja kuuloaisti ovat erinomaiset, mutta naaraan hajuaisti on hieman tavallista heikompi. Huonon hajuaistinsa takia soturin jäljitystaidot ovat huonot.

Vastaus:

Valitettavasti en voi muokata taitoja, koska ne ovat ristiriidassa aiempiin taitoihin. Niissä sanottiin, että Rosmariiniputous ei koskaan ole oppinut saalistamisen jaloja taitoja, mutta uusissa taidoissa tämä olisi luonnostaan lahjakas saalistaja. Taitoja saa toki muokata kissan ikääntyessä, mutta huonosta saalistajasta ei voi tulla todella hyvää. Ensimmäisessä hakemuksessa määridellyt perustaidot olisi siis hyvä pitää samoina koko elämän, ellei esimerkiksi tule vammaa ja kissa menettää taidon.

Huomaat kai itsekin, että olet muokannut kissasi taidoista aivan erilaiset mitä ne olivat. Se ei ole mahdollista oikeassa elämässä, eikä myöskään Kuunpisarassa. Kissa ei voi vain maagisesti olla erinomainen taidoissa mitkä aiemmin eivät sujuneet lainkaan tai menettää selittämättömästä syystä taitoa, joka oli erinomainen aiemmin.

Hyvät:
Taistelu, Kivunsietokyky, Juokseminen, Näköaisti, Kuuloaisti

Huonot:
Saalistaminen, Vaaniminen, Kiipeileminen, Piiloutuminen, Hajuaisti, Jäljittäminen


Hyvät
Taistelu, Saalistaminen, Piiloutuminen, Näköaisti, Kuuloaisti

Huonot
Kivunsietokyky, Kestävyys, Vaaniminen, Kiipeily, Hajuaisti, Jäljittäminen

- Elandra, 18.11.2018

Nimi: Epsuxx

16.10.2018 18:59
//Muokkaan Härmävirran hakemuksesta useampaa kohtaa. Kirjoitin sille uuden luonnekuvauksen sekä menneisyyden

Luonne: Härmävirta on aina ollut luonteeltaan hiukan ärhäkkä ja erakkomainen, sillä hän on tottunut olemaan yksin ja tätä kautta erakoitunut jo klaanissa, ennen sieltä lähtemistään. Hän ei välttämättä viihdy hirveästi yksin, mutta on niin tottunut ja sopeutunut yksinolemiseen, ettei hän ehkä tajua olevansa yksinäinen, vaikka sitä olisikin. Härmävirta on itsepäinen ja lujatahtoinen kissa, joka ei pidä määräilystä. Hän haluaa päättää itse omista asioistaan aina kun se on vain mahdollista. Naaras on aika äkkipikainen ja hänen yleisin kasvojen ilmeensä on toisten kulmien alta katselu, joko vain mietteliäänä ja tarkkaavaisena, tai sitten ärtyneenä mulkoillen. Hän ei välttämättä edes lepy helposti suuttuessaan, vaan vaatii omaa aikaa rauhoittuakseen.
Härmävirta on aika uskalias ja rohkea kissa, mutta hän ei näytä sitä muille kuin siinä tapauksessa, että haluaa ärhennellä jollekin ja näin ollen näyttää mielipiteensä suoraan ja pelottomasti. Hän on sangen rehellinen kissa, vaikka osaakin olla hienovarainen niin halutessaan - yleensä vain ei halua. Siksi häntä saatetaan pitää kärttyisänä ja joskus jopa ilkeänäkin kissana, vaikka hän ei ihan sitäkään ole. Härmävirta on jossakin syvällä sisimässään vielä ystävällinen ja huumorintajuinen kissa, mutta yksin oleminen ja katkeroituminen ovat piilottaneet ne syvälle naaraan sisimpään. Härmävirta täytyy tuntea hyvin, että hänen niin sanotusti mukavammat luonteenpiirteensä tulevat esiin.
Vaikka Härmävirta onkin uskalias kissa, kuten sanottu, hän ei ole uhkarohkea eikä oikeastaan omaa hirveästi seikkailunhalua tai taipumusta tottelemattomuuteen, sillä hän on järkevä ja suunnitelmallinen kissa, joka tietää, mikä hänelle itselleen on parasta.
Härmävirta on uskonut Tähtiklaaniin, mutta hänen uskonsa on vähitellen ikään kuin haalistunut, eikä hän tällä hetkellä usko mihinkään.

Menneisyys: Härmävirta syntyi hiirenkorvan aikaan Varjoklaaniin vanhemmilleen Tuikesilmälle ja Hämyliljalle heidän ainoana pentunaan kyseisessä pentueessa. Härmävirran pentuajat kuluivat nopeasti pennun oppiessa uutta nopeasti ja opetellessa klaanin tavoille rakastavien vanhempiensa hoivassa. Oppilaaksi päästessään hänen mestarikseen nimitettiin hänen veljensä, silloinen Tihkuturkki, joka koulutti naaraan soturiksi saakka, vaikkakin välinpitämättömästi ja etäisenä sisarestaan. Samoihin aikoihin hän valtasi klaanin ja Härmävirta menetti vanhempansa Tihkuturkin valtaannousun ajan molemmin puolin. Hänen veljensä haki henkensä ja nousi klaanin johtoon, ja samoihin aikoihin Härmävirta alkoi etääntyä pahasti klaanistaan. Hän ei ollut saanut ystäviä ja hän oli menettänyt kaikki perheenjäsenensä Tihkutähteä lukuunottamatta, ja Tihkutähteä Härmävirta oppi vihaamaan. Vähitellen tilanne meni niin pahaksi, että Härmävirta jätti klaaninsa ja ryhtyi erakoksi. Hän vihasi veljeään klaanin johdossa ja ajatteli tämän pilanneen klaanin, eikä tahtonut enää olla osana entistä kotiklaaniaan.
Erakkona Härmävirta vaelsi Kuolonklaanin reviirin läpi ja ylitti korkokivet. Hän vaelteli pari kuuta itsekseen, asustellen siellä sun täällä, tapaamatta muita kissoja. Sitten Härmävirta löysi kaksijalkalan ja tapasi siellä erakkoporukan, Usvan, Islan ja Bloodyn. Härmävirta lyöttäytyi heidän seuraansa luvatessaan opastaa kissat klaanien reviireille, jotta Usva voisi etsiä kadonneita sukulaisiaan.

//En tiiä, miten tuo usko pitäisi laittaa, siitä on lause tuossa luonteen lopussa, mutta jos Härmän tietoihin lisätään uutena hakemuksessa oleva kissan usko -kohta, siihen voi laittaa Uskoton/Ei usko mihinkään
//Ps. Suku&suhteet kohtaan voisi vaihtaa Tihkutähden kohdalle, että Pimeyden metsä, koska se kuoli hetki sitten (Sori oon pahis ja laitoin tän tähän vaikkei ehkä tarvis)

Vastaus:

- Elandra, 18.11.2018

Nimi: Myrsky

05.10.2018 14:51
//muokkaan Varjoklaanin Rosmariiniputouksen ja Kuolonklaanin Kylmähenkäyksen menneisyydet kokonaan uusiksi

Rosmariiniputous syntyi Varjoklaaniin emolleen Liljahenkäykselle ja isälleen Kylmähenkäykselle sisaruksiensa Korentopennun, Hikkoripennun ja Utupennun kanssa. Rosmariiniputouksen pentuaikoina Liljahenkäyksen ja Kylmähenkäyksen välit alkoivat huononemaan eikä naaras pentuaikoinaan paljon puhunut isälleen. Eräänä päivänä Rosmariinipentu karkasi leiristä ystävänsä Varpuspennun kanssa ja he suunnistivat ukkospolulle. Varpuspentu pääsi turvallisesti ukkospolun yli, mutta Rosmariinipennun ylittäessä hirviö olisi ajanut hänen ylitseen ellei Pitkävarjo-niminen myrskyklaanilainen olisi pelastanut häntä viime hetkellä. Pian sen jälkeen Rosmariinipentu nousi oppilaaksi samaan aikaan sisaruksiensa ja Varpusliidon kanssa ja sai mestarikseen Varjoklaanin silloisen päällikön, Tihkutähden. Tihkutähti koulutti Rosmariinitassua ankarasti eivätkä naaraan oppilasajat olleet hänen pentuaikojaan paljon helpommat. Liljahenkäys kertoi Rosmariinitassulle salaa Tähtiklaanista ja parantajaoppilaan avulla naaraan usko kääntyi Tähtiklaaniin. Samana päivänä kun Rosmariinitassusta tuli soturi, Kylmähenkäys hyökkäsi Liljahenkäyksen kimppuun parantajan pesässä, tarkoituksenaan tappaa kumppaninsa. Kylmähenkäys kuitenkin epäonnistui yrityksessään Minttusydämen ja Sienikarvan saavuttua apuun, ja Minttusydän karkotti Kylmähenkäyksen Varjoklaanista. Rosmariiniputous sai soturinimensä samaan aikaan parhaan ystävänsä Varpusliidon ja isänsä oppilaan Happohenkäyksen kanssa. Noin puoli kuuta nimitysmenojen jälkeen Hikkoritassu kuoli jäätyään hirviön alle. Rosmariiniputous sai piakkoin ensimmäisen oppilaansa, Minttusydämen ja Tihkutähden pojan, Kettutassun. Rosmariiniputous koulutti oppilastaan rennosti ja nautti heti ensimmäisissä harjoituksissa Kettutassun seurasta. Kun Kettutassu alkoi lähestyä soturiksi pääsyään, Rosmariiniputous alkoi ihastua kolliin. Ansaittuaan soturinimensä Kettuaskel vei Rosmariiniputouksen kävelylle, jolla kummatkin tunnustivat tunteensa toisilleen. Heistä tuli kumppanit, mutta he pitivät suhteen salassa klaanilta muutaman kuun ajan. Samoihin aikoihin Rosmariiniputous sai toisen oppilaansa, Havutassun. Kuita kului ja lehtisateen alussa Rosmariiniputous menetti kummatkin elossa olevat sisaruksensa; Korentolento kuoli koiran hampaissa ja Utukyynel muutti Kuolonklaaniin, jonne Kylmähenkäys oli muuttanut karkotuksensa jälkeen.


Kylmähenkäys syntyi viherlehden keskivaiheilla Varjoklaaniin vanhemmilleen, jotka menehtyivät pian kollin syntymän jälkeen; emo menehtyi synnytyksessä ja klaanien ulkopuolinen isä katosi kokonaan metsästä. Täten Kylmähenkäys eli pentuelämänsä Kanervakuun ottopentuna. Kun Kylmäpentu pääsi oppilaaksi, hän sai mestarikseen Ikituulen. Ikituuli ja Kylmätassu harjoittelivat rankasti eikä Ikituuli ollut missään vaiheessa rento oppilaalleen. Eräissä metsästysharjoituksissa hiiri raapaisi rajusti Kylmätassun kuonoa ja siihen on jäänyt aika selvästi erottuvat arvet. Oppilasaikoinaan Kylmätassu tutustui Varjoklaanin parantajaoppilaaseen Liljahenkäykseen ja hän alkoi ihastua naaraaseen. Rakkauden pauloissa Kylmätassu pyysi Tihkutähdeltä soturinimekseen Kylmähenkäystä Liljahenkäyksen mukaan. Kylmätassu suoritti arviointinsa ja sai soturinimekseen Kylmähenkäyksen. Pian tämän jälkeen Kylmähenkäys kertoi Liljahenkäykselle tunteistaan ja naaras myönsi rakastavansa Kylmähenkäystä, jonka seurauksena kaksikosta tuli kumppanit. Heillä oli heti erimielisyyksiä ja riitoja, mutta he joutuivat pitämään suhteen piilossa muilta. Eräänä päivänä Liljahenkäys kertoi Kylmähenkäykselle odottavansa heidän pentujaan. Kuut kuluivat ja kumppanuksille syntyi neljä pentua; Rosmariinipentu, Korentopentu, Hikkoripentu ja Utupentu. Kylmähenkäys ei koskaan rakastanut pentujaan saati viettänyt aikaa heidän kanssaan, vaan hän koulutti ahkerasti ensimmäistä oppilastaan Happotassua. Kylmähenkäyksen ja Liljahenkäyksen suhde heikkeni kokoajan ja sen seurauksena Kylmähenkäys erkani myös pennuistaan. Piakkoin pennut pääsivät oppilaiksi, mutta Kylmähenkäys ei ollut edes seuraamassa nimitysmenoja. Samoihin aikoihin Kylmähenkäys alkoi tapailla Kuolonklaanin rajalla Jääliljaa, joka oli ensimmäisellä tapaamiskerralla tarjoutunut auttamaan kollia päälliköksi pääsemisessä. Kylmähenkäys otti tarjouksen vastaan ja alkoi salaa tapailla kuolonklaanilaista taisteluharjoituksissa. Loppukokeena Jäälilja antoi tehtäväksi jonkun varjoklaanilaisen tappamisen ja Kylmähenkäyksen päähän pälkähti ensimmäisenä Liljahenkäys. Hän kävi toimeen ja leiriin päästyään Kylmähenkäys hyökkäsi kumppaninsa kimppuun parantajan pesässä. Minttusydämen ja Sienikarvan saavuttua apuun Liljahenkäys voitti Kylmähenkäyksen ja Minttusydän karkotti kollin Varjoklaanista. Kylmähenkäys kertoi lähtevänsä Kuolonklaaniin, joten hän suunnisti rajalle ja törmäsi Jääliljan. Kerrottuaan Jääliljalle tapahtumista naaras suostui viemään hänet leiriin ja Kuolonklaanin leiriin päästyään Kylmähenkäys meni juttelemaan Raetähden ja Viiltokaaoksen kanssa. Hänet hyväksyttiin koejalle Kuolonklaaniin. Kuolonklaanissa ollessaan Kylmähenkäys alkoi ihastua Jääliljaan, mutta päätti pitää tunteensa piilossa. Lehtisateen keskivaiheilla Varjoklaanin Mäyräraita ja Utukyynel - joka sattui olemaan Kylmähenkäyksen nuorin pentu - muuttivat Kuolonklaaniin ja Kylmähenkäys päätti, että hän tutustuisi kaksikkoon paremmin.

Vastaus:

- Elandra, 15.10.2018

Nimi: Pelkotuoksu

03.10.2018 15:15
Tässä Tuulisturkin ulkonäköön lisäys. Sen voisi laittaa ensimmäisen lauseen jälkeen ^^.

Vatsassa on mustavalkoisia läiskiä, samoin koko kehossa. Kuono on musta.

Vastaus:

Lähetäthän aina koko ulkonäön uudelleen etkä vain yhtä osaa siitä! Se tuottaa ylläpidolle/apulaisille vähemmän työtä, kun muokkauksen paikkaa ei tarvitse alkaa erikseen etsimään :)
+ Muokkasin virkettä niin, että "Naaraan koko kehossa on mustia läiskiä."

- Elandra, 11.10.2018

Nimi: Koirafani

08.08.2018 08:29
// Muokkasin kuolonklaanilaisen Korpikyyneleen menneisyyttä hieman. Vanhan voi poistaa ja tämän uuden laittaa tilalle

Korpikyynel on klaanisyntyinen ja hänen molemmat vanhempansa ovat kuolleet. Naaras ei tiedä mitään vanhemmistaan, mutta hänen isänsä lähti klaanista heti Korpikyyneleen synnyttyä. Isä jatkoi eloaan kaukaisessa metsässä, mukanaan Korpikyyneleen pentuetoveri, Sivallus. Isä kuoli myöhemmin. Korpikyynel ei siis itse tiedä muuta, kuin sen, että molemmat vanhemmat ovat kuolleet. Korpikyynel on syntynyt hiirenkorvan alussa.

Vastaus:

- Auroora

Nimi: Felicity

05.08.2018 18:53
// Muokkaisin Kuolonklaanin Kostohengen menneisyyttä lisäämällä siihen sisältöä

Kostohenki syntyi hiirenkorvan aikaan emollensa Kielomyrkylle ja isällensä Pisaratähdelle yhdessä siskojensa Hiiripennun ja Liljapennun kanssa. Hänen emonsa kuitenkin hylkäsi Liljapennun ukkospolulle lähelle Varjoklaanin rajaa. Hänen iskonsa löysi myöhemmin Varjoklaanin soturi. Ajan saatossa hänestä tuli Varjoklaanin parantaja Liljahenkäys.Siispä Kostohenki - silloinen Kostopentu - varttu pentuna ja oppilaana siskonsa Hiiritassun kanssa. Sen aikaisella Kostotassulla oli ollut tunteita erakkosyntyistä Jäätassua kohtaan, mutta kävi ilme että he olivat läheistä sukua toisillensa. Kostotassun oli siis unohdettava Jäätassu kokonaan. Sisaruksista Kostotassusta ja Hiiritassusta tuli pian sotureita ja he ansaitsivat soturinimensä, Kostohengen ja Hiiripisaran. Kostohengellä ei koskaan ollut siskonsa Hiiripisaran kanssa lämpimät välit. Hänen isänsä Pisaratähti kuoli Kostohengen päästyä soturiksi. Kolli oli ainoa kissa, josta Kostohenki oli joskus ollut ylpeä. Saatuaan tietää hänen emonsa Kielomyrkyn saavan pentuja klaanin parantajan Pikiviillon kanssa, hän alkoi vihata omaa emoansa yli kaiken. Lopulta Kostohenki tappoi emonsa syöttämällä tälle kuolonmarjoja piilotettuna hiiren sisään luullessaan hänen olleen Tähtiklaanin lähetti. Soturina välit Jääliljan kanssa katkesivat kokonaan Kuutihkun tullessa kuvioihin. Vasta paljon myöhemmin kaksikko onnistui sopimaan riitansa ja hautaamaan sotakirveensä. Kaksikko tunnetaanko lopulta melko hyvänä tiiminä. Kostohenki sai hiukan myöhemmin Kuutihkun kanssa tyttären, Säröpennun. Kuutihkun ja Kostohengen välit rupesivat kuitenkin naaraan synnyttyä rakoilemaan. Lopulta Säröpentu kuoli ja jokin veti kaksikon erilleen. He yrittivät kyllä palauttaa yhteisen sävelen kumppanuussuhteessaan Kuutihkun kerrottuansa olevan tiineenä. Pian Kostohengen kumppani synnytti kolme pentua, Sirpalepennun, Pirstalepennun ja Säpälepennun. Kolli päätti heti heidän synnyttyään olla parempi isä pennuille kuin hän oli Säröpennulle, totta kai jos kolmikko osoittaisi olevan sen arvoinen. Kuutihku ei kuitenkaan pitänyt Kostohengen tavoista kasvattaa pentuja, joten he rikkoivat kumppanuussuhteensa. Kostohenki oli silloin pentujen kanssa esittelemässä leiriä, kun Kuutihku palasi pentutarhalle ja kohtasi loppunsa. Parantaja Pikiviillon väitettiin tappaneen Kuutihku kuolonmarjoilla, mutta Kostohenki ei loppujen lopuksi edes välittänyt kuinka naaras kuoli. Hän sai uuden mahdollisuuden kasvattaa pentunsa, ilman Kuutihkua aivan kuten hän tahtoisi.

Vastaus:

- Auroora

Nimi: Felicity

31.07.2018 23:02
// Huomasin pienen kohdan Varjoklaanin Utukyyneleen luonteessa, joka ei pidä enää paikkaansa. Siinä puhuttiin jotakin rakkaudesta ja uskollisuudeata sisaruksiaan kohtaan, mutta naaras tunnetusti inhoaa omaa siskoaan, joten muutan sen kunnioituksen vain veljiä kohtaan olevaksi.

Nopealla katsauksella Utukyynel on yksinäinen ja hiljainen naaras, joka välttelee muiden seuraa. Tai ainakin niitä, joita hän ei itse tunne. Tämä pitää jonkinverran paikkaansa, sillä naaras osaa luonteensa kanssa kyllä karkottaa itsensä lähellä olevat kissat tavalla tai toisella. Utukyynel viihtyy hyvin paljon yksinänsä, mutta osaa kyllä olla sosiaalinen jos sille tulee tarvetta. Suurimmaksi osaksi ajasta hän kuitenkin tykkää kujeilla ja leikkien muiden kustannuksella sekä tunteilla. Soturi näyttii muiden kissojen seuraamisesta ja tämä on yksi niistä syistä, miksi häntä pidetään outona. Utukyynel tuntuu tuntevan välillä jokaisen klaanin kissan kuin parhaan ystävänsä, eikä pidä sitä millään tavalla itse outona. Naaras tykkää myös todella leikkiä kollien tunteilla. Hän on hyvin usein kujertelemassa jollekkin klaanin kolleista ja yrittämässä päästä hänen suosioonsa. Yksi Utukyyneleen lempitempuista on esittää aina viatonta ja vyöryttää ovat tekemänsä virheet jonkun toksen kannoille. Hän näyttäytyy aina teon uhrina ja vetoaa muiden pehmeään puoleensa yrittäessään päästä pois pälkähäntä. Toisinaan naaras harrastaa myös pettämistä. Hän kerää monia kissoja ympärillensä tuomaan itsellensä turvaa ja läheisyyttä, kunnes käyttää vain käyttää heitä hyväksensä ja käännyttää heidät pois luotansa. Utukyynel ei osaa kovinkaan hyvin sitoutua kissoihin. Ainoastaan hänen omat sisaruksensa, veljet tarkemmin ottaen ovat poikkeus. Jos hän tuottaa heille pettymyksen tai aiheuttaa heille harmia, naaras katuu tekoaan, utta ei siltikään välttämättä myönnä sitä. Hänen sisarensa tai muiden kohdalla naaras ei kuitenkaan kadu mitään. Siispä luonnollisesti Utukyyneleen usko Varjoklaanissa kallistuu Pimeyden metsän puolelle, mutta hän on kyllä valmis aina vaihtamaan uskoansa oman etunsa puolesta. Mutta minkään tai kenenkään puolesta naaras ei ole valmis muuttamaan itseänsä.

Vastaus:

- Auroora

Nimi: Pyry

24.07.2018 21:32
//Muokkaan Kuolonklaanin Vahvamielen tietoja. Lisäsin ulkonäköön Vahvamielelle arpia, jotka ovat kaulassa, oikeassa kyljessä, vasemmassa lavassa ja lonkassa. Arvet on olleet jo kauan, on vaan jääny muutokset tekemättä....

Ulkonäkö: Suurikokoisen, voimakkaan ja lihaksikkaan Vahvamielen turkki on pohjaväriltään harmaa mutta hänellä on mustia juovia ympäri kehoaan ja vatsaa kohden juovat muuttuvat "täpliksi". Hänen häntänsä on pitkä, sekin raidoittunut. Hänen silmänsä ovat meripihkan väriset ja niissä on vakaa, tarkka, jopa läpitunkeva katse. Vasemman silmän yläpuolelta alkaa arpi, joka kulkee kuonon yli, loppuen siihen paikkaan - eli ei jatku enää oikealle poskelle. Hampaat Vahvamielellä ovat valkoiset ja terävät, terävät ovat myös läpikuultavat kynnetkin. Hänen käpälänsä ovat melko suuret. Kollin turkki on jossain määrin sileää. Nenä on musta mutta viikset ovat valkoiset. Hänen polkuanturansakin ovat mustat. Myös hänen päässään on mustaa kuviointia. Vahvamielen oikeassa korvassa on pieni lovi, joka on tullut aiemmin kahakoissa toisten kissojen kanssa. Muitakin arpia kollilla on; hänen kaulassaan on näkyvä muistutus jonkun vuodenaikojen takaisen taisteluparin leukojen voimasta ja oikeassa kyljessä kulkee arpi, joka alkaa "lavan takaa" eli siitä mistä tavallaan kylki alkaa. Kyseinen arpi jatkuu lonkan "liitoskohtaan", eli kaiketi lantion kohdalle. Vasemmassa lavassa on viiden kynnen viiltoarvet, jotka ovat noin hiirenmitan pituiset. Vasemmassa lonkassakin on arpi, siinä tosin kahden kynnet tekemät arvet.

Vastaus:

- Auroora

Nimi: Myrsky

22.07.2018 21:48
//muokkaan Varjoklaanin Rosmariiniputouksen menneisyyttä ja sukua. Menneisyyden voi vaan lisätä nykyiseen menneisyyteen :D

Menneisyys: Pian tämän jälkeen Rosmariiniputous sai ensimmäisen oppilaansa, Minttusydämen pojan Kettutassun. Rosmariiniputous alkoi harjoittelemaan uuden oppilaansa kanssa rentoon tahtiin ja Kettutassu alkoi hiljalleen valmistautua soturiksi. Kun Kettutassun soturikoulutus alkoi lähestyä loppuaan, Rosmariiniputous alkoi hiljalleen ihastua kolliin. Pian Kettutassu ansaitsi soturinimensä ja hänen uudeksi nimekseen tuli Kettuaskel. Nimitystä edeltävänä päivänä Rosmariiniputous ja Kettuaskel lähtivät kävelylle, jolla he tunnustivat tunteensa toisilleen. Kaksikosta tuli sinä päivänä kumppanit, mutta he päättivät pitää suhteensa toistaiseksi salassa klaanitovereiltaan. Muutama kuu sen jälkeen Rosmariiniputous sai toisen oppilaansa, Havutassun.

Suku:
Kumppani: Kettuaskel (Varjoklaani)
Emo: Liljahenkäys (Varjoklaani)
Isä: Kylmähenkäys (Kuolonklaani)
Sisko: Utukyynel (Varjoklaani)
Veljet: Korentolento (Varjoklaani), Hikkoritassu (kuollut)
Emon isä: Pisaratähti (Pimeyden metsä)
Emon emo: Kielomyrkky (Tähtiklaani)
Tädit: Hiiripisara (Kuolonklaani), Valhekuiske (Kuolonklaani)
Enot: Kostohenki (Kuolonklaani), Totuuspentu (Tähtiklaani)
Serkut: Säröpentu (Pimeyden metsä), Sirpalepentu (Kuolonklaani), Säpälepentu (Kuolonklaani), Pirstalepentu (Kuolonklaani)
Emon emon emo: Kalmalilja (Kuolonklaani)
Emon emon isä: Raetähti (Kuolonklaani)
Emon isän emo: Sulkatähti (Pimeyden metsä)
Emon isän isä: Viiltotähti (Pimeyden metsä) Uud.synt. Viiltokaaos(Kuolonklaani)

Vastaus:

- Auroora

Nimi: Tuuli Notes

22.07.2018 13:37
//Elikkäs kirjottelin ja muokkailin Taivasklaanin Varpuviillon menneisyyttä eteenpäin.

Menneisyys: Varpuviilto syntyi vanhemmilleen aivan lehtikadon lopussa ainoana pentuna, mutta tämän emo ei tahtonut jättää soturintehtäviään ja isä taas ei oikein välittänyt tästä. Varpuviilto ei koskaan saanut tietää, kuka hänen isänsä oli. Varpuviilto on täysin klaanisyntyinen. Ennen soturin tehtäviin palaamistaan kollin emo antoi kuitenkin pojalleen nimen: Varpupentu. Varpuviilto ystävystyi itseään vain hieman vanhemman Hahtuvamuiston, silloisen Hahtuvapennun kanssa. Kollejen välit kuitenkin rikkoutuivat, kun Tuhkatähti teki Varpuviillosta oppilaan ennen tämän ystävää. Kolli sai mestarikseen varapäällikkö Kerttulaulun. Varpuviilto vaipui masennukseen ystävänsä menettämisen vuoksi.
Kun Varpuviilto oli oppilas, hän sai tietää kuka hänen emonsa oli. Oppilaalle joskus harjoituksiakin pitänyt Toivousva kertoi olevansa Varpuviillon emo, ja emon ja pojan välit lähenivät ystävällisiksi, mutteivät kuitenkaan erittäin tiiviiksi.
Oppilaana ollessaan silloinen Varputassu suostui opettamaan yhdelle klaanin pennulle taisteluliikkeitä. Pennun nimi oli Nokkospentu, tulinen ja ärhäkkä luonteeltaan. Hän opetti, mutta samalla kolli ihastui naaraaseen omalla tavallaan. Tavalla, josta edes kolli itse ei ottanut aluksi selvää oliko hän edes ihastunut.
Pian Hahtuvamuistokin pääsi oppilaaksi, muuta ennen kuin Varpuviilto oli kerennyt häntä edes onnitella, kolli nimitettiin soturiksi. Hän sai nimekseen Varpuviilto.
Pari päivää soturiksi nimittämisensä jälkeen Varpuviilto lähti kävelylle. Masentuneena, melkein mitään havaitsemattomana kolli kohtasi loukkaantuneen ketun. Kettu sai yllätyksen suoman edun, mutta taistelusta tuli kuitenkin tasainen. Taistelun päätteeksi kettu viskasi Varpuviillon maahan ja luikki pois verta vuotaen. Varpuviilto oli kuitenkin nyrjäyttänyt maahan iskeytyessään lapansa. Taistelussa hän oli myös saanut ensimmäisen arpensa, loven korvaan. Varpuviilto joutui muuttamaan hetkellisesti parantajan pesään parantelemaan lapaansa.
Kun Varpuviilto oli ollut kaksi yötä parantajan pesässä juuri soturiksi nimitetty Hahtuvamuisto tuli tervehtimään ystäväänsä. Kollit puhuivat ja jakoivat harakan; heistä tuli taas ystävät. Varpuviillon masennus loppui siihen iltaan, yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin.

Vastaus:

- Auroora

Nimi: Malvatähti

18.07.2018 23:07
Päästäiskarvan uusi Theme song on: BTS- Fake love

Vastaus:

- Auroora

Muistathan jatkossa ilmoittaa myös kissasi klaanin.

Nimi: Lonely Warrior

13.07.2018 18:39
Jääliljan turkki on väriltään likaisen valkoinen ja siinä on tummanharmaita kohtia. Tummanharmaat kohdat ikään kuin liukuvärjääntyvät valkoiseksi kuten, korvan nipukoista kasvoihin päin, tassuissa varpaista kehon suuntaan, nenän lähettyviltä kasvoihin päin ja hännänpäästä vartalon suuntaan. Tummanharmaa väritys on muuttunut jo valkoiseksi puolessa välissä häntää. Jääliljan turkin kuviot muistuttavat paljon siamilaiskissojen väritystä. Naaraan turkki on lyhyttä, siistiä ja silkkistä, eikä se takkuunnu helposti. Jäälilja omaa lihaksikkaan ja suurikokoisen ruumiinrakenteen, mutta omaa silti samalla viehättävän ulkomuodon. Suuresta koostaan ja lihaksikkaasta ulkomuodostaan huolimatta naaras on elegantti ja pitkävartaloinen.
Naaraan kasvot ovat ruumiiseensa sopivat ja kapeat, tämän viikset ovat pitkät ja tuuheat. Jääliljan silmät ovat nimensä mukaisesti kuin jäätä. Niihin katsoessaan voisi luulla, että naaras voisi katsoa jäänsinisillä silmillään suoraan kissojen sieluihin. Silmissään tällä on ilkeä ja voimakas katse ja silmät näyttävät leimuavan sinistä tulta. Jääliljan nenä on vaalean punainen, mutta sitä ympäröi tummanharmaa nenää myötä kulkeva raja. Naaraan kuonossa on suuri arpi joka kulkee aivan nenän yläpuolelta ja se melkein osuu naaraasta päin katsottuna oikeaan silmäänsä. Jääliljan hampaat ovat neulanterävät ja samalla tämän paras ase. Jääliljan hymy on hampaittensa takia hieman mielipuolisen näköinen, mutta osaa hän tahtoessaan ainakin vähän ystävällisemmältä näyttää.
Jääliljan tassut ovat pitkät ja voimakkaan näköiset. Tassujen sisällä olevat mustat kynnet ovat kovat ja kaarevat, mutta eivät kovin terävät. Naaraan polkuanturat ovat pääosin vaaleanpunaiset, mutta siellä sun täällä vaaleanpunaista väriä peittää tummanharmaat laikut.
Hän omaa normaalipituisen piiskamaisen hännän joka omaa tuuhean karvan.

Muuta: Jääliljan silmät hohtavat pimeydessä rubiinin punaisina, sillä hän on geneettisesti albiino. Se johtuu hänen siamilaisverestään, joka periytyy kaukaa isänsä puolelta. Jääliljan entinen nimi Icy on peräisin isänsä lapsuuden ystävältä.

//Kirjoitin Jääliljan ulkonäön uudestaan siten, että kaikki ymmärtävät mitä olen joskus kirjoittaessani sitä tarkoittanut. Toivottavasti se on selkeämpi, sekä lisäsin muuta kohdan.

Vastaus:

- Auroora (Jätin tuon Muuta-kohdan muokkaamatta pyydettyäsi)

Nimi: Auroora

11.07.2018 18:18
//Lisään Kuolonklaanin Kalmaliljan ulkonäköön maininnan Helmitähden irti repäisemästä korvanpäästä. Tämä tapahtui siis jo monta kuuta sitten, mutta olen unohtanut muokata.

Ulkonäkö: Kalmaliljan turkki on kiiltävää ja lyhyttä. Väriltään turkki on musta, mutta rinta, vatsa, tassut ja hännänpää ovat valkoiset. Kaulasta lavan yli kainalon kohdalle kulkee pitkä arpi. Häntä on pitkä. Pää on kolmionmuotoinen ja kuono lyhyt. Kalmaliljalla on purentavika, jonka johdosta hänen vasen kulmahampaansa näkyy alahuulen päällä koko ajan esillä. Silmät ovat kirkkaanvihreät. Nenä ja polkuanturat ovat mustat. Naaraan oikean korvan pää on revitty irti rajakahakassa. Kalmalilja on keskikokoinen kissa ja ruumiinrakenteeltaan siro.

Vastaus:

- Auroora

Nimi: Myrsky

27.06.2018 13:24
//muokkaisin Taivasklaanin Salviatassun taitoja

Salviahohdosta on rakentunut koulutuksen jäljiltä erinomainen taistelija ja hän pystyy puolustamaan taitavasti itseään. Hän on luonnonlahjakkuus metsästämisessä, mutta vaaniminen on aina aiheuttanut hänelle ongelmia. Hopeanharmaa naaras on taitava taivasklaanilaisille ominaisessa korkealle hyppimisessä, kun taas puissa kiipeileminen ei onnistu lainkaan. Salviahohto on todella nopea juoksija ja saakin taitavasti juostua kiinni karkaavan saaliseläimen. Piiloutumisessa hän on suorastaan surkea eikä jäljittäminenkään luonnistu normaalia huonomman hajuaistin takia. Salviahohdolta on säilynyt entisestä elämästä parantajantaidot ja hän osaa tunnistaa lukuisia yleisiä yrttejä ja muutamia harvinaisempiakin.

Vastaus:

- Auroora

Nimi: Tuuli Notes

26.06.2018 21:51
Varpuviilto on isokokoinen, lihaksikas ja vaarallisen näköinen kolli. Hänen turkkinsa on punertavanruskea tummemmilla raidoilla. Näitä raitoja on eniten korvissa, niiden luona, selässä ja Hännässä. Kaikki raidat ovat vaakasuunnassa, jos kissaa katsotaan ylhäältä päin. Varpuviillon vatsa on hieman vaaleampi kuin muu karvoitus. Kollin karva on karkeaa ja sileää. Kun tuulee, näyttää siltä, kuin Varpuviillon karva aaltoilisi. Kissan silmät ovat meripihkan väriset ja niiden perusilme on hieman kylmä ja läpitunkeva. Varpuviillon karva on pidempää kaulassa ja niskassa, kuin harjana. Eniten lihaksia Varpuviillolla on takajaloissa. Kollin vasemmassa korvassa on pieni halkeama muistona taistelusta ketun kanssa.

//Lisäsin siis Taivasklaanin Varpuviillon ulkonäköön halkeaman korvaan

Vastaus:

- Auroora

Nimi: Auroora

25.06.2018 20:48
!!SEIS SIIHEN PAIKKAAN! UNOHDA TOI MUN EDELLINEN VIESTI!!(laitoin caps että tän huomaa enne tota aiempaa viestii ettei kukaa vaa muokkaa ensi sitä ja sitte huomaa tätä viestii ja sitte pitäs taas muokata uuellee :))

//Muokkaan Jokiklaanin Putousvirran theme songia.

Theme song: Linkin Park - Burn It Down https://youtu.be/dxytyRy-O1k

Vastaus:

- Auroora (ps noi capsit ei ois auttanu yhtää)

©2018 Kuunpisara - suntuubi.com